Punainen, keltainen, vihreä, musta : – kirjallisuuskatsaus ensihoidon toiminnasta suomalaisissa suuronnettomuuksissa vuosina 1996-2016
Nyyssönen, Tuomo (2017)
Nyyssönen, Tuomo
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512418
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tehtiin kirjallisuuskatsaus ensihoitopalvelun toiminnasta Suomessa vuosien 1996 ja 2016 välisenä aikana tapahtuneissa suuronnettomuuksissa. Tarkoituksena oli löytää ne asiat, joissa ensihoitopalvelulla oli toiminnassaan ollut toistuvasti ongelmia sekä myös ne asiat, jotka ensihoidon näkökulmasta olivat usein onnistuneet. Näiden löydettyjen asioiden perusteella opinnäytetyössä pohdittiin kehittämiskeinoja, joilla ensihoidon suuronnettomuuden aikaista toimintaa voitaisiin kehittää.
Lähdemateriaalina opinnäytetyössä käytettiin Onnettomuustutkintakeskuksen suuronnettomuuksista laatimia turvallisuustutkintaraportteja. Turvallisuustutkintaraporteista löydettiin 16 soveltuvaa raporttia, joissa kerrotaan ensihoidon kannalta merkittävästä suuronnettomuudesta. Valituille raporteille tehtiin aineistolähtöinen laadullinen analyysi tarkoituksena löytää ensihoitopalvelua koskevat toistuvat ongelmat sekä onnistumiset. Analyysin tulosten perusteella valittiin kaksi asiantuntijaa, joiden asiantuntijuutta hyödynnettiin etsittäessä keinoja ensihoidon suuronnettomuuden aikaisen toiminnan kehittämiseen.
Löydetyt toistuvat ongelmat sekä onnistumiset jaoteltiin laadullisessa analyysissä eri alaluokiksi sekä näistä koostuviksi yläluokiksi. Analyysin perusteella havaittiin, että suurin osa ensihoidon kohtaamista ongelmista sekä onnistumisista ovat tapahtuneet vain yksittäisissä suuronnettomuuksissa, mutta analyysissä löydettiin myös ongelmia sekä onnistumisia, jotka ovat selvästi toistuneet useammassakin suuronnettomuudessa. Yleisimmät ensihoidon toiminnassaan kohtaamat ongelmat olivat epätietoisuus potilaiden todellisesta määrästä suuronnettomuuden alkuvaiheessa, viestiyhteyksien epäonnistuminen, potilaiden kärsiminen kylmyydestä, ihmisten suuri määrä suuronnettomuuspaikalla, hoito-ohjeiden noudattamatta jättäminen, tiedon viivästyminen helikopterin tulematta jäämisestä, VIRVE-verkon ylikuormittuminen sekä väärien puheryhmien tai kanavien käyttö viestiliikenteessä. Haastatteluiden perusteella löydettiin viisi konkreettista kehittämiskeinoa, joilla ensihoidon suuronnettomuuden aikaista toimintaa voidaan kehittää.
Lähdemateriaalina opinnäytetyössä käytettiin Onnettomuustutkintakeskuksen suuronnettomuuksista laatimia turvallisuustutkintaraportteja. Turvallisuustutkintaraporteista löydettiin 16 soveltuvaa raporttia, joissa kerrotaan ensihoidon kannalta merkittävästä suuronnettomuudesta. Valituille raporteille tehtiin aineistolähtöinen laadullinen analyysi tarkoituksena löytää ensihoitopalvelua koskevat toistuvat ongelmat sekä onnistumiset. Analyysin tulosten perusteella valittiin kaksi asiantuntijaa, joiden asiantuntijuutta hyödynnettiin etsittäessä keinoja ensihoidon suuronnettomuuden aikaisen toiminnan kehittämiseen.
Löydetyt toistuvat ongelmat sekä onnistumiset jaoteltiin laadullisessa analyysissä eri alaluokiksi sekä näistä koostuviksi yläluokiksi. Analyysin perusteella havaittiin, että suurin osa ensihoidon kohtaamista ongelmista sekä onnistumisista ovat tapahtuneet vain yksittäisissä suuronnettomuuksissa, mutta analyysissä löydettiin myös ongelmia sekä onnistumisia, jotka ovat selvästi toistuneet useammassakin suuronnettomuudessa. Yleisimmät ensihoidon toiminnassaan kohtaamat ongelmat olivat epätietoisuus potilaiden todellisesta määrästä suuronnettomuuden alkuvaiheessa, viestiyhteyksien epäonnistuminen, potilaiden kärsiminen kylmyydestä, ihmisten suuri määrä suuronnettomuuspaikalla, hoito-ohjeiden noudattamatta jättäminen, tiedon viivästyminen helikopterin tulematta jäämisestä, VIRVE-verkon ylikuormittuminen sekä väärien puheryhmien tai kanavien käyttö viestiliikenteessä. Haastatteluiden perusteella löydettiin viisi konkreettista kehittämiskeinoa, joilla ensihoidon suuronnettomuuden aikaista toimintaa voidaan kehittää.