Pelastussuunnitelmasta tiedottaminen asuinkerrostalossa : Informing of a rescue plan in an apartment building
Mannila, Tanja (2017)
Mannila, Tanja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512332
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli selvittää, miten pelastussuunnitelmasta tiedottaminen tulisi tehdä asuinkerrostaloympäristössä. Tarkoituksena oli luoda edellytykset onnistuneelle pelastussuunnitelmasta tiedottamiselle, mikä tarkoitti sekä onnistuneen tiedottamisen määrittelyä että ratkaisun luomista tiedottamisen käytännön toteuttamista varten.
Työn keskeinen teoreettinen viitekehys käsittelee pelastussuunnitelmasta tiedottamista sekä suostuttelutyyppisiä vaikuttamisen keinoja. Konstruktiivisella lähestymistavalla teorian pohjalta luotiin tiedotusmenetelmä, joka koostui käyntikorttien ja niiden mukana toimitettavien saateviestien jakamisesta asukkaille sekä kiinteistön tiloissa postereilla tehtävästä tiedottamisesta.
Tiedotusmenetelmän vaikuttavuutta arvioitiin Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön kiinteistöissä. Arviointi tehtiin klassisella koeasetelmalla, jossa yhden asuinalueen asukkaat valittiin kohderyhmäksi ja toisen alueen asukkaat verrokkiryhmäksi. Molemmilla alueilla tehtiin alku- ja loppumittaukset strukturoituna lomakekyselynä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Interventiona kohdealueella tehtiin mittauskertojen välissä tiedotusta luotua tiedotusmenetelmää käyttäen. Kerätty data analysoitiin tilastollisin menetelmin suhteellisten osuuksien testillä, ristiintaulukointien X2 -testillä sekä parittaisella t-testillä. Osaa tiedottamisen koetuista vaikutuksista tarkasteltiin tilastollisten tunnuslukujen valossa. Avointa palautetta tarkasteltiin laadullisesti.
Tehty tiedottaminen paransi erityisesti sitä, kuinka hyvin asukkaat kokivat tuntevansa tiedotettujen ohjeiden sisällön. Ohjeiden noudattamisessa ei havaittu tilastollisella tarkastelulla muutoksia, vaikka osa asukkaista teki myös konkreettisia toimenpiteitä turvallisuutensa parantamiseksi. Ohjeiden koetun tuntemisen ja käytännön noudattamisen välillä oli yhteys vain joissakin tapauksissa. Osa tiedotetuista aiheista havaittiin toisia paremmin. Osaamiseen tiedottamisen koettiin vaikuttaneen jossain määrin, ei kuitenkaan merkittävästi.
Yksi käytetyistä mittareista todettiin epävalidiksi, mikä tarkoitti vaikuttavuuden arvioinnin hienoista kaventumista. Parittaisen t-testin tulosten luotettavuuden osalta on huomioitava, että loppumittauksessa otos kohdealueelta jäi hieman alle 30:een, eivätkä testatut otokset olleet täysin toisistaan riippuvia. Hoasin asukasprofiilista johtuen tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä kaikkeen asuinkerrostaloympäristössä tehtävään tiedottamiseen.
Luodulla tiedotusmenetelmällä ei onnistuttu täyttämään kaikkia onnistuneen pelastussuunnitelmasta tiedottamisen vaatimuksia. Tiedottamisella ei tavoitettu kaikkia asukkaita ja konkreettisten toimenpiteiden aikaansaaminen todettiin haastavaksi. Osa asukkaista kuitenkin myös teki tiedottamisen perusteella pyydettyjä toimenpiteitä. Tiedottamisen havaittavuuteen näytti vaikuttavan kuitenkin muun muassa se, oliko siinä hyödynnetty kuvia ja se, kuinka näkyvää tiedottaminen oli.
Työn keskeinen teoreettinen viitekehys käsittelee pelastussuunnitelmasta tiedottamista sekä suostuttelutyyppisiä vaikuttamisen keinoja. Konstruktiivisella lähestymistavalla teorian pohjalta luotiin tiedotusmenetelmä, joka koostui käyntikorttien ja niiden mukana toimitettavien saateviestien jakamisesta asukkaille sekä kiinteistön tiloissa postereilla tehtävästä tiedottamisesta.
Tiedotusmenetelmän vaikuttavuutta arvioitiin Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön kiinteistöissä. Arviointi tehtiin klassisella koeasetelmalla, jossa yhden asuinalueen asukkaat valittiin kohderyhmäksi ja toisen alueen asukkaat verrokkiryhmäksi. Molemmilla alueilla tehtiin alku- ja loppumittaukset strukturoituna lomakekyselynä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Interventiona kohdealueella tehtiin mittauskertojen välissä tiedotusta luotua tiedotusmenetelmää käyttäen. Kerätty data analysoitiin tilastollisin menetelmin suhteellisten osuuksien testillä, ristiintaulukointien X2 -testillä sekä parittaisella t-testillä. Osaa tiedottamisen koetuista vaikutuksista tarkasteltiin tilastollisten tunnuslukujen valossa. Avointa palautetta tarkasteltiin laadullisesti.
Tehty tiedottaminen paransi erityisesti sitä, kuinka hyvin asukkaat kokivat tuntevansa tiedotettujen ohjeiden sisällön. Ohjeiden noudattamisessa ei havaittu tilastollisella tarkastelulla muutoksia, vaikka osa asukkaista teki myös konkreettisia toimenpiteitä turvallisuutensa parantamiseksi. Ohjeiden koetun tuntemisen ja käytännön noudattamisen välillä oli yhteys vain joissakin tapauksissa. Osa tiedotetuista aiheista havaittiin toisia paremmin. Osaamiseen tiedottamisen koettiin vaikuttaneen jossain määrin, ei kuitenkaan merkittävästi.
Yksi käytetyistä mittareista todettiin epävalidiksi, mikä tarkoitti vaikuttavuuden arvioinnin hienoista kaventumista. Parittaisen t-testin tulosten luotettavuuden osalta on huomioitava, että loppumittauksessa otos kohdealueelta jäi hieman alle 30:een, eivätkä testatut otokset olleet täysin toisistaan riippuvia. Hoasin asukasprofiilista johtuen tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä kaikkeen asuinkerrostaloympäristössä tehtävään tiedottamiseen.
Luodulla tiedotusmenetelmällä ei onnistuttu täyttämään kaikkia onnistuneen pelastussuunnitelmasta tiedottamisen vaatimuksia. Tiedottamisella ei tavoitettu kaikkia asukkaita ja konkreettisten toimenpiteiden aikaansaaminen todettiin haastavaksi. Osa asukkaista kuitenkin myös teki tiedottamisen perusteella pyydettyjä toimenpiteitä. Tiedottamisen havaittavuuteen näytti vaikuttavan kuitenkin muun muassa se, oliko siinä hyödynnetty kuvia ja se, kuinka näkyvää tiedottaminen oli.