Rikosseuraamusalan asiantuntijat maailmalla ja kotona - työhyvinvoinnin kokemuksia
Ravander, Petri (2017)
Ravander, Petri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512322
Tiivistelmä
Suomalaiset rikosseuraamusalan asiantuntijat ovat osallistuneet 2000-luvun alusta kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin. Ensimmäiset suomalaiset asiantuntijat työskentelivät Kosovossa Yhdistyneiden Kansakuntien mission palveluksessa, ja asiantuntijoiden työskentely on jatkunut edelleen Kosovossa vuodesta 2008 Euroopan Unionin siviilikriisinhallintamission palveluksessa tähän päivään asti.
Lisääntynyt kansainvälinen verkostoituminen, yhteistyö ja uudet kriisinhallintamissiot tänä aikana ovat avanneet uusia mahdollisuuksia suomalaisille rikosseuraamusalan asiantuntijoille kansainvälisillä kentillä työskentelyyn. Samalla kun kansainvälistyminen näiltä osin on tuonut uusia mahdollisuuksia rikosseuraamusalan työntekijöille, niin se on myös tuonut uusia haasteita rikosseuraamusalalle vankipopulaation kasvavan ulkomaalaisten vankien osuuden kautta. Kriisinhallintamissioilla työskennelleet rikosseuraamuksen asiantuntijat tuovat käytännön kokemuksia muista kulttuureista ja siten vahvistavat rikosseuraamuslaitoksen kykyä toimia näiden ulkomaalaisten vankien kanssa organisaationaalisten arvojen ja tavoitteiden saavuttamista myös näiden vankien kanssa.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa näiden rikosseuraamusalan asiantuntijoiden kokemuksia heidän työhyvinvoinnistaan niin kansainvälisissä tehtävissä kuin kotimaassa. Tämä tehdään kyselyn avulla sekä tuottamalla vastausten perusteella Rikosseuraamuslaitokselle tietoa, jota analysoiden tunnistetaan mahdollisia asiantuntijoiden työhyvinvointiin liittyviä tarpeita kansainvälisten tehtävien jälkeen. Näiden tietojen perusteella esitetään ehdotuksia, joiden avulla pyritään tukemaan asiantuntijoiden paluuta Rikosseuraamuslaitoksen palvelukseen.
Suomalaisten rikosseuraamusalan asiantuntijoiden joukko on pysynyt pienenä huolimatta lisäänty-neistä mahdollisuuksista kansainvälisissä tehtävissä. Yli puolet ulkomailla työskennelleistä asiantuntijoista tämän opinnäytetyön kyselyn vastausten perusteella ovat palanneet useamman kerran takaisin kansainvälisiin tehtäviin. Näiden asiantuntijoiden työhyvinvoinnin kokemuksista kansainvälisissä tehtävissä ja Rikosseuraamuslaitokseen paluun jälkeen ei ole aikaisemmin tutkittu.
Kyselyn perusteella tunnistettiin Rikosseuraamuslaitoksessa paluun aikana kehittämistä tarvittavan perehdytyksessä, kansainvälisen kokemuksen huomioimisessa, arvostamisessa ja hyödyntämisessä. Näihin ehdotetaan asiantuntijoiden haastattelua paluun alkuvaiheessa sekä asiantuntijoiden käytännön kokemuksen aktiivisempaa käyttöönottoa värväämällä heitä esim. kehitystyöryhmiin tai koulutustilaisuuksiin.
Lisääntynyt kansainvälinen verkostoituminen, yhteistyö ja uudet kriisinhallintamissiot tänä aikana ovat avanneet uusia mahdollisuuksia suomalaisille rikosseuraamusalan asiantuntijoille kansainvälisillä kentillä työskentelyyn. Samalla kun kansainvälistyminen näiltä osin on tuonut uusia mahdollisuuksia rikosseuraamusalan työntekijöille, niin se on myös tuonut uusia haasteita rikosseuraamusalalle vankipopulaation kasvavan ulkomaalaisten vankien osuuden kautta. Kriisinhallintamissioilla työskennelleet rikosseuraamuksen asiantuntijat tuovat käytännön kokemuksia muista kulttuureista ja siten vahvistavat rikosseuraamuslaitoksen kykyä toimia näiden ulkomaalaisten vankien kanssa organisaationaalisten arvojen ja tavoitteiden saavuttamista myös näiden vankien kanssa.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa näiden rikosseuraamusalan asiantuntijoiden kokemuksia heidän työhyvinvoinnistaan niin kansainvälisissä tehtävissä kuin kotimaassa. Tämä tehdään kyselyn avulla sekä tuottamalla vastausten perusteella Rikosseuraamuslaitokselle tietoa, jota analysoiden tunnistetaan mahdollisia asiantuntijoiden työhyvinvointiin liittyviä tarpeita kansainvälisten tehtävien jälkeen. Näiden tietojen perusteella esitetään ehdotuksia, joiden avulla pyritään tukemaan asiantuntijoiden paluuta Rikosseuraamuslaitoksen palvelukseen.
Suomalaisten rikosseuraamusalan asiantuntijoiden joukko on pysynyt pienenä huolimatta lisäänty-neistä mahdollisuuksista kansainvälisissä tehtävissä. Yli puolet ulkomailla työskennelleistä asiantuntijoista tämän opinnäytetyön kyselyn vastausten perusteella ovat palanneet useamman kerran takaisin kansainvälisiin tehtäviin. Näiden asiantuntijoiden työhyvinvoinnin kokemuksista kansainvälisissä tehtävissä ja Rikosseuraamuslaitokseen paluun jälkeen ei ole aikaisemmin tutkittu.
Kyselyn perusteella tunnistettiin Rikosseuraamuslaitoksessa paluun aikana kehittämistä tarvittavan perehdytyksessä, kansainvälisen kokemuksen huomioimisessa, arvostamisessa ja hyödyntämisessä. Näihin ehdotetaan asiantuntijoiden haastattelua paluun alkuvaiheessa sekä asiantuntijoiden käytännön kokemuksen aktiivisempaa käyttöönottoa värväämällä heitä esim. kehitystyöryhmiin tai koulutustilaisuuksiin.