Ensihoitopalvelun ja sidosryhmien yhteistyön kehittäminen – kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kostiainen, Ella (2017)
Kostiainen, Ella
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060312196
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060312196
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ensihoitopalvelun ja sen sidosryhmien yhteistyön toimivuutta sekä löytää tekijöitä, jotka kehittävät sidosryhmäyhteistyötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli sidosryhmäyhteistyön kehittäminen. Tutkittaviksi sidosryhmiksi valikoituivat hätäkeskus, pelastustoimi, poliisi, sosiaalitoimi ja sairaaloiden päivystyspoliklinikat, koska nämä sidosryhmät ovat tärkeitä osatekijöitä potilaan turvallisen ja tarkoituksenmukaisen hoidon onnistumisessa.
Ensihoitopalvelun ja sidosryhmien yhteistyötä ei juuri ole tutkittu kokonaisuutena. Ensihoitopalvelun ja jonkin tietyn sidosryhmän yhteistyötä sekä suuronnettomuuksia ja niiden johtamista on tutkittu. Ensihoitopalvelu ja sidosryhmät toimivat kuitenkin tapahtumaketjuna potilaan hyväksi ja tämän yhteistyön toimivuus määrittää toiminnan laadun. Tämän vuoksi opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia aihetta kokonaisuutena hätäkeskuksen saamasta hätäpuhelusta potilaan sairaalaan saapumiseen.
Toteutin opinnäytetyön kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla selvitin, mitkä asiat tekevät sidosryhmäyhteistyöstä toimivaa, mitä haasteita sidosryhmäyhteistyöhön liittyy ja miten sitä voitaisiin kehittää. Aineistoa kirjallisuuskatsaukseen haettiin sekä kansallisista että kansainvälisistä tietokannoista. Aineisto koostui 20 tutkimuksesta ja artikkelista, jotka on analysoitu sisällönanalyysiä käyttämällä.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella sidosryhmäyhteistyön perustana on toimijoiden tietämys toistensa rooleista, tehtävistä, toimintatavoista, työnjaosta, vastuualueista, tavoitteista ja johtajuussuhteista. Kaikkia näitä selkiyttämällä yhteistyöstä tulee sujuvampaa ja tehokkaampaa. Tehokkain keino tähän on yhteinen harjoittelu. Harjoittelulla voidaan tutustua toisten sidosryhmien toimintaan, luoda yhteisiä toimintatapoja, harjoitella yhteistä kommunikaatiota ja näin edesauttaa yhteisen kielen syntymistä. Harjoittelu yhdessä edesauttaa myös henkilösuhteiden muodostumista ja voi vahvistaa yhteistyöhalukkuutta sekä motivaatiota yhteistyöhön. Yhteisellä toiminnan suunnittelulla voidaan varautua yhteistoimintaa vaativiin tilanteisiin ja kehittää toimintaa. Toiminnan suunnittelemisen ja kehittämisen tulisi olla jatkuva prosessi. Laitteet ja järjestelmät helpottavat tiedon välittämistä ja vastaanottamista. Kehittyvän teknologian myötä kasvotusten tapahtuvaa yhteistyötä ei kuitenkaan saa unohtaa, koska yksilöt luovat yhteistyön.
Ensihoitopalvelun ja sidosryhmien yhteistyötä ei juuri ole tutkittu kokonaisuutena. Ensihoitopalvelun ja jonkin tietyn sidosryhmän yhteistyötä sekä suuronnettomuuksia ja niiden johtamista on tutkittu. Ensihoitopalvelu ja sidosryhmät toimivat kuitenkin tapahtumaketjuna potilaan hyväksi ja tämän yhteistyön toimivuus määrittää toiminnan laadun. Tämän vuoksi opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia aihetta kokonaisuutena hätäkeskuksen saamasta hätäpuhelusta potilaan sairaalaan saapumiseen.
Toteutin opinnäytetyön kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla selvitin, mitkä asiat tekevät sidosryhmäyhteistyöstä toimivaa, mitä haasteita sidosryhmäyhteistyöhön liittyy ja miten sitä voitaisiin kehittää. Aineistoa kirjallisuuskatsaukseen haettiin sekä kansallisista että kansainvälisistä tietokannoista. Aineisto koostui 20 tutkimuksesta ja artikkelista, jotka on analysoitu sisällönanalyysiä käyttämällä.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella sidosryhmäyhteistyön perustana on toimijoiden tietämys toistensa rooleista, tehtävistä, toimintatavoista, työnjaosta, vastuualueista, tavoitteista ja johtajuussuhteista. Kaikkia näitä selkiyttämällä yhteistyöstä tulee sujuvampaa ja tehokkaampaa. Tehokkain keino tähän on yhteinen harjoittelu. Harjoittelulla voidaan tutustua toisten sidosryhmien toimintaan, luoda yhteisiä toimintatapoja, harjoitella yhteistä kommunikaatiota ja näin edesauttaa yhteisen kielen syntymistä. Harjoittelu yhdessä edesauttaa myös henkilösuhteiden muodostumista ja voi vahvistaa yhteistyöhalukkuutta sekä motivaatiota yhteistyöhön. Yhteisellä toiminnan suunnittelulla voidaan varautua yhteistoimintaa vaativiin tilanteisiin ja kehittää toimintaa. Toiminnan suunnittelemisen ja kehittämisen tulisi olla jatkuva prosessi. Laitteet ja järjestelmät helpottavat tiedon välittämistä ja vastaanottamista. Kehittyvän teknologian myötä kasvotusten tapahtuvaa yhteistyötä ei kuitenkaan saa unohtaa, koska yksilöt luovat yhteistyön.