Päihteitä käyttävä nainen ja raskaus : kirjallisuuskatsaus
Sainio, Marianna; Simula, Sonja (2017)
Sainio, Marianna
Simula, Sonja
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060211979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060211979
Tiivistelmä
Naisten päihteiden kulutus on kasvanut Suomessa viime vuosikymmeninä ja tästä johtuen myös raskaana olevien naisten päihteiden käyttö on ajankohtainen ongelma. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli käsitellä päihteiden käytön vaikutuksia sikiöön ja vastasyntyneeseen lapseen. Tavoitteena oli tuoda esiin raskaana olevan päihteitä käyttävän naisen hoidollisia erityispiirteitä sekä nostaa esille raskaudenaikaisen päihteiden käytön riskejä.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia etsiessä käytettiin sekä kotimaisia että kansainvälisiä viitetietokantoja, kuten Medic ja Cinahl Complete.
Tutkimuksista kävi ilmi, että raskaudenaikaisella päihteiden käytöllä on useita erilaisia haittavaikutuksia sikiölle ja vastasyntyneelle lapselle. Vaikutusten ilmenemiseen vaikuttavat altistuksen määrä sekä ajankohta. Suurin osa päihteistä pääsee kulkeutumaan vapaasti istukan läpi ja vaikuttamaan suoraan sikiöön. Raskaudenaikaisen alkoholin käytön seurauksena sikiölle voi kehittyä FASD (fetal alcohol spectrum disorders) eli alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laaja kirjo. Vastaavasti raskaudenaikaisen huumausaineiden käytön seurauksena vastasyntyneelle voi kehittyä NAS (neonatal abstinence syndrome) eli vastasyntyneen vieroitusoireyhtymä. Tutkimukset osoittivat myös, että päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset ovat yksi haastavimmista hoitoa vaativista kohderyhmistä. Päihteiden käytön ehkäisy ja hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta sikiö altistuisi päihteille mahdollisimman vähän. Hoidossa on huomioitava sekä sikiön että äidin hyvinvointi ja tarpeet.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että jatkossa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota raskaudenaikaisen päihteiden käytön ennaltaehkäisevään hoitotyöhön. Tehokkaalla ennaltaehkäisyllä pystyttäisiin mahdollisesti vähentämään päihteiden haittavaikutuksia sekä naisen, sikiön että vastasyntyneen lapsen terveydelle.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia etsiessä käytettiin sekä kotimaisia että kansainvälisiä viitetietokantoja, kuten Medic ja Cinahl Complete.
Tutkimuksista kävi ilmi, että raskaudenaikaisella päihteiden käytöllä on useita erilaisia haittavaikutuksia sikiölle ja vastasyntyneelle lapselle. Vaikutusten ilmenemiseen vaikuttavat altistuksen määrä sekä ajankohta. Suurin osa päihteistä pääsee kulkeutumaan vapaasti istukan läpi ja vaikuttamaan suoraan sikiöön. Raskaudenaikaisen alkoholin käytön seurauksena sikiölle voi kehittyä FASD (fetal alcohol spectrum disorders) eli alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laaja kirjo. Vastaavasti raskaudenaikaisen huumausaineiden käytön seurauksena vastasyntyneelle voi kehittyä NAS (neonatal abstinence syndrome) eli vastasyntyneen vieroitusoireyhtymä. Tutkimukset osoittivat myös, että päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset ovat yksi haastavimmista hoitoa vaativista kohderyhmistä. Päihteiden käytön ehkäisy ja hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta sikiö altistuisi päihteille mahdollisimman vähän. Hoidossa on huomioitava sekä sikiön että äidin hyvinvointi ja tarpeet.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että jatkossa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota raskaudenaikaisen päihteiden käytön ennaltaehkäisevään hoitotyöhön. Tehokkaalla ennaltaehkäisyllä pystyttäisiin mahdollisesti vähentämään päihteiden haittavaikutuksia sekä naisen, sikiön että vastasyntyneen lapsen terveydelle.