Hiljainen tieto – osaamiskartoitus esimiehen työvälineenä
Karjalainen, Kati (2017)
Karjalainen, Kati
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111917
Tiivistelmä
Kehittyvän, oppivan organisaation tulee tunnistaa henkilöstönsä osaaminen ja seurata sen kehittymistä ja ylläpitoa. Mikä tieto on näkyvää ja mikä puolestaan hiljaista tietoa? Kenellä on tietoa ja onko se relevanttia organisaation toiminnan kannalta? Suuret muutostilanteet saattavat aiheuttaa olennaisen tiedon katoamista, jos osaajia ei ole tunnistettu tai heistä ei pidetä huolta.
Opinnäytetyössä pyrittiin tutkimaan hiljaisen tiedon säilyttämistä organisaatiossa suurten muutosten aikana. Lisäksi tutkittiin sitä, miten osaamisen johtamisen keinoin voidaan lisätä eri ammattiryhmien yhteistyötä, jotta tietoja ja osaamista jaettaisiin entistä tehokkaammin.
Työhön kerättiin Espoon eteläisen aikuissosiaalityön Alle 29-vuotiaiden tiimin eri ammattiryhmien näkemyksiä siitä, minkälaista osaamista tiimissä tulisi olla sekä heidän näkemyksiään hiljaisen tiedon keräämisestä ja osaamisen säilyttämisestä sekä esimiesten motivointikeinoista tiedon jakamiseen.
Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi osaamiskarttapohja, jota tiimin esimies voi hyödyntää esimerkiksi osaamisen seuraamisessa tai koulutussuunnittelussa. Osaamiskartasta on hyötyä myös työntekijöille esimerkiksi tietyn osaajan nopeaan etsimiseen. Osaamiskartan tulee olla räätälöity kunkin tiimin tarpeiden ja erityispiirteiden mukaan.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin ryhmäkeskustelua, jonka toivottiin aktivoivan osallistua perinteistä haastattelua enemmän. Lähes koko tiimi osallistui keskusteluun, jolloin kattavuus oli hyvä.
Keskustelun tuloksena löytyi tiedon löytämisen ja jakamisen ongelmakohtia, mutta myös syntyi kehitysehdotuksia esimerkiksi hiljaisen tiedon tunnistamiseen ja jakamiseen. Myös esimies sai välineitä omaan työhönsä tiedon jakamisen suhteen. Esimieheltä kaivattiin lisäksi aikaa ja apua mm. hiljaisen tiedon tunnistamiseen ja tiedon vaihtoon.
Opinnäytetyöprosessin eteneminen on kuvattu työssä sekä aineistollisesti, että aikataulullisesti. Opinnäytetyön viitekehys on rakennettu itse.
Opinnäytetyössä pyrittiin tutkimaan hiljaisen tiedon säilyttämistä organisaatiossa suurten muutosten aikana. Lisäksi tutkittiin sitä, miten osaamisen johtamisen keinoin voidaan lisätä eri ammattiryhmien yhteistyötä, jotta tietoja ja osaamista jaettaisiin entistä tehokkaammin.
Työhön kerättiin Espoon eteläisen aikuissosiaalityön Alle 29-vuotiaiden tiimin eri ammattiryhmien näkemyksiä siitä, minkälaista osaamista tiimissä tulisi olla sekä heidän näkemyksiään hiljaisen tiedon keräämisestä ja osaamisen säilyttämisestä sekä esimiesten motivointikeinoista tiedon jakamiseen.
Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi osaamiskarttapohja, jota tiimin esimies voi hyödyntää esimerkiksi osaamisen seuraamisessa tai koulutussuunnittelussa. Osaamiskartasta on hyötyä myös työntekijöille esimerkiksi tietyn osaajan nopeaan etsimiseen. Osaamiskartan tulee olla räätälöity kunkin tiimin tarpeiden ja erityispiirteiden mukaan.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin ryhmäkeskustelua, jonka toivottiin aktivoivan osallistua perinteistä haastattelua enemmän. Lähes koko tiimi osallistui keskusteluun, jolloin kattavuus oli hyvä.
Keskustelun tuloksena löytyi tiedon löytämisen ja jakamisen ongelmakohtia, mutta myös syntyi kehitysehdotuksia esimerkiksi hiljaisen tiedon tunnistamiseen ja jakamiseen. Myös esimies sai välineitä omaan työhönsä tiedon jakamisen suhteen. Esimieheltä kaivattiin lisäksi aikaa ja apua mm. hiljaisen tiedon tunnistamiseen ja tiedon vaihtoon.
Opinnäytetyöprosessin eteneminen on kuvattu työssä sekä aineistollisesti, että aikataulullisesti. Opinnäytetyön viitekehys on rakennettu itse.