Valmistavan koulutuksen opas Suomen Urheiluopiston Valmentajan Ammattitutkinolle
Nieminen, Raino (2017)
Nieminen, Raino
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111729
Tiivistelmä
Tämän työelämän kehittämistyön tavoitteena oli laatia opas, joka auttaa tutkinnon suorittajaa
ymmärtämään valmistavan koulutuksen koulutuskokonaisuutta ja toimintatapaa sekä antaa
kokonaiskuvaa tutkinnon suorittamisesta.
Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin oppaan todellinen tarve yhdessä ohjelmajohtajien
kanssa, sekä luotiin ohjausryhmä ohjaamaan kehittämistyön sisältöä. Tämän
jälkeen tehtiin sisällön rajausta sekä tiedon keruu opasta vasten. Lopuksi opasta altistettiin
valmistavankoulutuksen ryhmälle sekä kerättiin palautetta, jonka pohjalta tehtiin tarvittavat
muutokset oppaaseen.
Aikuisten oppimisesta puhuttaessa puhutaan andragogiikasta, joka kokoavana teoriana tekee
eroa pedagogiikkaan. Aikuisten koulutusta järjestettäessä on syytä ottaa huomioon oppimisympäristöjen
näkökulmasta sosiaalinen, pedagoginen, psykologinen sekä fyysinen ulottuvuus.
Aikuisten motivaatio voidaan ajatella muodostuvan tarpeesta sekä toimintaan sitoutumisesta.
Itseohjautuvuusteorian mukaan motivaation tason määrittelee yksilön perustarpeiden
täyttyminen eli tarvetyytyväisyys.
Näyttötutkintojärjestelmä antaa joustavan tavan ylläpitää ja uudistaa aikuisten ammatillista
osaamista. Kehitettäessä aikuisten osaamista sekä työmarkkinoilla pärjäämistä, näyttötutkinnoilla
on keskeinen tehtävä. Näyttötutkintojärjestelmä pitää sisällään valmentajille suunnatut
valmentajan ammattitutkinnon (VAT) sekä valmentajan erikoisammattitutkinnon (VEAT).
Näyttötutkintojärjestelmän suuri etu on tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen sekä
osaamisen tunnustaminen riippumatta siitä missä osaaminen on kertynyt.
Seuratoimijoiden koulutuksen voidaan katsoa alkaneen Suomessa 1800-1900 vaihteessa
vapaaehtoistoimijoiden koulutuksilla. 1900-luvun alun urheiluohjaajien koulutusten kautta
päästiin 1960-luvulla kehittämään systemaattisesti Suomalaista valmentajakoulutusta. Suuria
rakenteellisia muutoksia valmentaja-koulutukseen tuli 1990-luvulla, kun jäykkiä rakenteita
purettiin. 2000-luvulla ihmisläheisyyden korostuminen on voimistunut ja 2010-luvulla valmentajakoulutuksia
on kehitetty vielä enemmän tarpeen suunnassa.
Valmentajakoulutusta Suomessa on tarjolla eri toimijoiden järjestämänä. Tasojen 1-3 valmentajakoulutusta
tarjoaa etupäässä lajiliitot valmentajien täydennyskoulutuksena. Ammatti- ja
erikoisammattitutkintojen (VAT ja VEAT) järjestämisestä vastaa etupäässä urheiluopistot.
Valmentajakoulutusta on myös tarjolla opetussuunnitelmapohjaisissa koulutusohjelmissa
toisella-, alemmalla korkeakoulu- sekä korkea-asteella.
Suomen Urheiluopisto tarjoaa 1-3-tasojen valmentajakoulutusta, pohjautuen Suomalaiseen
valmennusosaamisen malliin, yhteistyössä lajiliittojen kanssa. Lisäksi Suomen urheiluopistolla
on järjestämislupa valmentajan ammatti- (VAT) ja erikoisammattitutkinnolle (VEAT). Valmennuskeskus
on keskittynyt kehittämään koulutusten toimintatapoja tehokkaamman sekä
mielekkäämmän oman osaamisen kehittämiseksi.
Opasta käytetään valmentajan ammattitutkinnon valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutusryhmittäin
huomioidaan erityispiirteet, joiden suunnassa tehdään tarvittavat muutokset.
Tulevaisuudessa oppaan eri osia voidaan esittää mm. videon muodossa
ymmärtämään valmistavan koulutuksen koulutuskokonaisuutta ja toimintatapaa sekä antaa
kokonaiskuvaa tutkinnon suorittamisesta.
Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin oppaan todellinen tarve yhdessä ohjelmajohtajien
kanssa, sekä luotiin ohjausryhmä ohjaamaan kehittämistyön sisältöä. Tämän
jälkeen tehtiin sisällön rajausta sekä tiedon keruu opasta vasten. Lopuksi opasta altistettiin
valmistavankoulutuksen ryhmälle sekä kerättiin palautetta, jonka pohjalta tehtiin tarvittavat
muutokset oppaaseen.
Aikuisten oppimisesta puhuttaessa puhutaan andragogiikasta, joka kokoavana teoriana tekee
eroa pedagogiikkaan. Aikuisten koulutusta järjestettäessä on syytä ottaa huomioon oppimisympäristöjen
näkökulmasta sosiaalinen, pedagoginen, psykologinen sekä fyysinen ulottuvuus.
Aikuisten motivaatio voidaan ajatella muodostuvan tarpeesta sekä toimintaan sitoutumisesta.
Itseohjautuvuusteorian mukaan motivaation tason määrittelee yksilön perustarpeiden
täyttyminen eli tarvetyytyväisyys.
Näyttötutkintojärjestelmä antaa joustavan tavan ylläpitää ja uudistaa aikuisten ammatillista
osaamista. Kehitettäessä aikuisten osaamista sekä työmarkkinoilla pärjäämistä, näyttötutkinnoilla
on keskeinen tehtävä. Näyttötutkintojärjestelmä pitää sisällään valmentajille suunnatut
valmentajan ammattitutkinnon (VAT) sekä valmentajan erikoisammattitutkinnon (VEAT).
Näyttötutkintojärjestelmän suuri etu on tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen sekä
osaamisen tunnustaminen riippumatta siitä missä osaaminen on kertynyt.
Seuratoimijoiden koulutuksen voidaan katsoa alkaneen Suomessa 1800-1900 vaihteessa
vapaaehtoistoimijoiden koulutuksilla. 1900-luvun alun urheiluohjaajien koulutusten kautta
päästiin 1960-luvulla kehittämään systemaattisesti Suomalaista valmentajakoulutusta. Suuria
rakenteellisia muutoksia valmentaja-koulutukseen tuli 1990-luvulla, kun jäykkiä rakenteita
purettiin. 2000-luvulla ihmisläheisyyden korostuminen on voimistunut ja 2010-luvulla valmentajakoulutuksia
on kehitetty vielä enemmän tarpeen suunnassa.
Valmentajakoulutusta Suomessa on tarjolla eri toimijoiden järjestämänä. Tasojen 1-3 valmentajakoulutusta
tarjoaa etupäässä lajiliitot valmentajien täydennyskoulutuksena. Ammatti- ja
erikoisammattitutkintojen (VAT ja VEAT) järjestämisestä vastaa etupäässä urheiluopistot.
Valmentajakoulutusta on myös tarjolla opetussuunnitelmapohjaisissa koulutusohjelmissa
toisella-, alemmalla korkeakoulu- sekä korkea-asteella.
Suomen Urheiluopisto tarjoaa 1-3-tasojen valmentajakoulutusta, pohjautuen Suomalaiseen
valmennusosaamisen malliin, yhteistyössä lajiliittojen kanssa. Lisäksi Suomen urheiluopistolla
on järjestämislupa valmentajan ammatti- (VAT) ja erikoisammattitutkinnolle (VEAT). Valmennuskeskus
on keskittynyt kehittämään koulutusten toimintatapoja tehokkaamman sekä
mielekkäämmän oman osaamisen kehittämiseksi.
Opasta käytetään valmentajan ammattitutkinnon valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutusryhmittäin
huomioidaan erityispiirteet, joiden suunnassa tehdään tarvittavat muutokset.
Tulevaisuudessa oppaan eri osia voidaan esittää mm. videon muodossa