Prenataalistressin vaikutukset raskauteen : kirjallisuuskatsaus
Aalto, Sofianna; Mänkäri, Irina (2017)
Aalto, Sofianna
Mänkäri, Irina
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111534
Tiivistelmä
Raskausaika eli aika ennen lapsen syntymää on tulevan lapsen terveyden kannalta erittäin tärkeä ajanjakso. Raskausaikana sikiön kehitys etenee nopein harppauksin ja on herkkä kohdunsisäisen ympäristön vaikutuksille, kuten äidin raskaudenaikaiselle stressille. Prenataalistressillä tarkoitetaan stressiä, joka ilmenee odottavalla äidillä raskausaikana. Odottavan äidin hormonaalinen tasapaino voi muuttua pitkäaikaisen stressin vaikutuksesta ja vaikuttaa kehittyvän sikiön elinolosuhteisiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää raskaudenaikaisen stressin eli prenataalistressin vaikutuksia raskauteen ja sikiön kehitykseen. Tarkoituksena oli myös selvittää, millä eri keinoilla terveydenhuollon ammattilaiset voivat antaa tukea stressistä kärsiville äideille ja perheille. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja lähteinä käytettiin tieteellisiä julkaisuja.
Prenataalistressillä on moninaisia vaikutuksia sekä lapsen fyysiseen kasvuun ja kehitykseen, että lapsen temperamenttiin ja tunteiden säätelyyn. Keskeisten tulosten mukaan pitkäaikaisella prenataalistressillä on todettu olevan negatiivinen vaikutus lapsen keskushermoston kehitykseen. Keskushermoston kehityksen häiriintyessä lapsella on suurempi mahdollisuus altistua erilaisille neuropsykiatrisille häiriöille ja aivojen rakennepoikkeamille. Prenataalistressillä on todettu olevan myös yhteys keskenmenoon, ennenaikaiseen synnytykseen, pre-eklampsiaan, lapsen pienipainoisuuteen, small for gestational age (SGA), sekä sikiön rakennepoikkeamiin. Raskaudenaikaisen stressin vaikutus voi näkyä myöhemmin myös esimerkiksi lapsen heikentyneenä tunteiden säätelynä, huonompina kognitiivisina kykyinä tai suurempana riskinä kärsiä ahdistuksesta ja masennuksesta.
Jatkotutkimusaiheita on runsaasti, koska prenataalistressistä ja sen vaikutuksista tiedetään edelleen vähän. Äitiysneuvoloilla on suuri vastuu prenataalistressistä kärsivien äitien tunnistamisessa ja hoidossa. Neuvoloiden olisikin tärkeä saada tulevaisuudessa yhteneväiset hoitosuositukset prenataalistressistä kärsiville äideille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää raskaudenaikaisen stressin eli prenataalistressin vaikutuksia raskauteen ja sikiön kehitykseen. Tarkoituksena oli myös selvittää, millä eri keinoilla terveydenhuollon ammattilaiset voivat antaa tukea stressistä kärsiville äideille ja perheille. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja lähteinä käytettiin tieteellisiä julkaisuja.
Prenataalistressillä on moninaisia vaikutuksia sekä lapsen fyysiseen kasvuun ja kehitykseen, että lapsen temperamenttiin ja tunteiden säätelyyn. Keskeisten tulosten mukaan pitkäaikaisella prenataalistressillä on todettu olevan negatiivinen vaikutus lapsen keskushermoston kehitykseen. Keskushermoston kehityksen häiriintyessä lapsella on suurempi mahdollisuus altistua erilaisille neuropsykiatrisille häiriöille ja aivojen rakennepoikkeamille. Prenataalistressillä on todettu olevan myös yhteys keskenmenoon, ennenaikaiseen synnytykseen, pre-eklampsiaan, lapsen pienipainoisuuteen, small for gestational age (SGA), sekä sikiön rakennepoikkeamiin. Raskaudenaikaisen stressin vaikutus voi näkyä myöhemmin myös esimerkiksi lapsen heikentyneenä tunteiden säätelynä, huonompina kognitiivisina kykyinä tai suurempana riskinä kärsiä ahdistuksesta ja masennuksesta.
Jatkotutkimusaiheita on runsaasti, koska prenataalistressistä ja sen vaikutuksista tiedetään edelleen vähän. Äitiysneuvoloilla on suuri vastuu prenataalistressistä kärsivien äitien tunnistamisessa ja hoidossa. Neuvoloiden olisikin tärkeä saada tulevaisuudessa yhteneväiset hoitosuositukset prenataalistressistä kärsiville äideille.