Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Etelä-Korea -opas suomalaisille elintarvikealan vientiyrityksille
Lattu, Salla-Riikka (2017)
Lattu, Salla-Riikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111353
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia opas suomalaisille elintarvikealan vientiyrityksille Etelä-Koreaan. Keskeisenä kysymyksenä oli, mitä käytännön tekijöitä yrityksen tulee ottaa huomioon aloittaessaan vientitoimintoja Etelä-Koreaan. Osakysymyksiä olivat, miten Etelä-Korean kulttuuri näkyy kuluttajamarkkinoilla ja mitkä ovat elintarvikealan keskeisimpiä trendejä tällä hetkellä. Opinnäytetyö oli rajattu vientiin ja elintarvikealaan. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä kevään 2017 aikana.
Suomen elintarviketuotannosta vain murto-osa menee vientiin. Vuonna 2014 asetettujen talouspakotteiden vuoksi Suomen elintarvikevienti Venäjälle romahti ja alalla oli tarve etsiä uusia markkina-alueita. Etelä-Koreassa arvostetaan tällä hetkellä erityisesti elintarvikkeiden puhtautta ja myös pohjoismaalaisuus on vallitseva trendi. Lisäksi Suomella ja suomalaisuudella on jo ennestään hyvä maine Etelä-Koreassa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa kuvataan yrityksen kansainvälistymisprosessia yleisellä tasolla. Kansainvälistymisprosessissa käydään läpi kohdemarkkina-alueen valintaan liittyviä tekijöitä sekä tarkastellaan kulttuurieroja Hofsteden kulttuuriulottuvuuksien näkökulmasta. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään erityisesti suomalaisen vientiyrityksen kansainvälistymisprosessia käytännössä ja Suomen elintarvikeviennin tämänhetkistä tilannetta.
Opinnäytetyön käytännön osuus on rakennettu teoriaosuuden pohjalle. Ensimmäisessä luvussa käsitellään perustietoa Etelä-Koreasta. Toinen luku keskittyy markkina-analyysiin. Oppaan kolmannessa luvussa tarkastellaan Etelä-Korean liiketoimintakulttuuria. Neljännessä luvussa on käyty läpi elintarvikealan ajankohtaisia trendejä Etelä-Koreassa. Oppaan viimeisessä luvussa käsitellään Euroopan unionin ja Etelä-Korean välistä vapaakauppasopimusta sekä muita elintarvikkeiden vientiin liittyviä käytännön tekijöitä. Oppaan lopuksi on listattu erilaisia vientiä tukevia suomalaisorganisaatioita.
Oppaan toivotaan rohkaisevan suomalaisia elintarvikealan yrityksiä aloittamaan vientiä Etelä-Koreaan, jotta viennin osuutta Suomen elintarviketuotannosta saataisiin kasvatettua. Vaikka opas on suunniteltu erityisesti elintarvikealan yrityksille, soveltuu se myös muiden alojen Etelä-Koreaan vientiä suunnitteleville yrityksille, joille Etelä-Korean kulttuuri ja markkinat ovat ennestään tuntemattomia.
Suomen elintarviketuotannosta vain murto-osa menee vientiin. Vuonna 2014 asetettujen talouspakotteiden vuoksi Suomen elintarvikevienti Venäjälle romahti ja alalla oli tarve etsiä uusia markkina-alueita. Etelä-Koreassa arvostetaan tällä hetkellä erityisesti elintarvikkeiden puhtautta ja myös pohjoismaalaisuus on vallitseva trendi. Lisäksi Suomella ja suomalaisuudella on jo ennestään hyvä maine Etelä-Koreassa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa kuvataan yrityksen kansainvälistymisprosessia yleisellä tasolla. Kansainvälistymisprosessissa käydään läpi kohdemarkkina-alueen valintaan liittyviä tekijöitä sekä tarkastellaan kulttuurieroja Hofsteden kulttuuriulottuvuuksien näkökulmasta. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään erityisesti suomalaisen vientiyrityksen kansainvälistymisprosessia käytännössä ja Suomen elintarvikeviennin tämänhetkistä tilannetta.
Opinnäytetyön käytännön osuus on rakennettu teoriaosuuden pohjalle. Ensimmäisessä luvussa käsitellään perustietoa Etelä-Koreasta. Toinen luku keskittyy markkina-analyysiin. Oppaan kolmannessa luvussa tarkastellaan Etelä-Korean liiketoimintakulttuuria. Neljännessä luvussa on käyty läpi elintarvikealan ajankohtaisia trendejä Etelä-Koreassa. Oppaan viimeisessä luvussa käsitellään Euroopan unionin ja Etelä-Korean välistä vapaakauppasopimusta sekä muita elintarvikkeiden vientiin liittyviä käytännön tekijöitä. Oppaan lopuksi on listattu erilaisia vientiä tukevia suomalaisorganisaatioita.
Oppaan toivotaan rohkaisevan suomalaisia elintarvikealan yrityksiä aloittamaan vientiä Etelä-Koreaan, jotta viennin osuutta Suomen elintarviketuotannosta saataisiin kasvatettua. Vaikka opas on suunniteltu erityisesti elintarvikealan yrityksille, soveltuu se myös muiden alojen Etelä-Koreaan vientiä suunnitteleville yrityksille, joille Etelä-Korean kulttuuri ja markkinat ovat ennestään tuntemattomia.