Kivun hoitosuosituksen toteutuminen postoperatiivisessa hoitotyössä
Vehanen, Essi; Yilmaz, Emma (2017)
Vehanen, Essi
Yilmaz, Emma
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111261
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivunhoitosuosituksen toteutumista Turun yliopistollisen keskussairaalan traumatologian ja urologian vuodeosastoilla. Suosituksen on laatinut Hoitotyön tutkimussäätiö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös kartoittaa, eroavatko tutkimustulokset edellisen opinnäytetyön (Rindell & Tuokko 2016) tuloksista. Tämä opinnäytetyö on osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin STEPPI-hanketta, jonka tavoitteena on edistää hyvää perushoitoa. Opinnäytetyön lähestymistapa on kvantitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin strukturoidulla haastattelulomakkeella ensimmäisen postoperatiivisen päivän potilailta (n=28) traumatologian ja urologian osastoilta. Aineisto analysoitiin Microsoft Excel -ohjelmistolla.
Tulosten perusteella jokaisella potilaalla oli ollut leikkauksen jälkeen kipua. Tuloksista huomataan, että hoitosuosituksen toteutumisessa on vielä puutteita. Puutteet tulivat erityisesti ilmi lääkkeettömässä kivunhoidossa ja sen toteutumisen arvioinnissa, liikekivun arvioinnissa sekä potilaan mahdollisuudessa valita haluamansa kipumittari. Potilaita oli hyvin informoitu kivun aiheuttajasta ja keinoista arvioida kipua. Huomiota oli myös kiinnitetty kipumittarin käyttämiseen ja sen avulla toteutettuun kivunhoitoon sekä kipulääkkeen vaikuttavuuteen.
Vertailtaessa nyt saatuja tutkimustuloksia edellisen opinnäytetyön tuloksiin voidaan todeta, että tuloksista kolmasosa poikkeaa toisistaan. Edellisessä ja tämän kertaisessa tutkimuksessa puutteet kivunhoidossa olivat samat: kipumittarin valinta, kivun arvioiminen liikkeessä ja kivunhoitoon liittyvät sivuvaikutukset. Ensimmäisellä mittauskerralla kyselylomakkeen havaittiin olevan puutteellinen, koska mahdollista lääkkeetöntä kivunhoitoa tai mahdollisuutta, ettei potilaalla olisikaan leikkauksen jälkeen kipua, ei ollut huomioitu. Vaikka lomaketta oli nyt edelleen kehitetty, haasteita ilmeni etenkin kysymysten ymmärtämisessä.
Tulosten perusteella jokaisella potilaalla oli ollut leikkauksen jälkeen kipua. Tuloksista huomataan, että hoitosuosituksen toteutumisessa on vielä puutteita. Puutteet tulivat erityisesti ilmi lääkkeettömässä kivunhoidossa ja sen toteutumisen arvioinnissa, liikekivun arvioinnissa sekä potilaan mahdollisuudessa valita haluamansa kipumittari. Potilaita oli hyvin informoitu kivun aiheuttajasta ja keinoista arvioida kipua. Huomiota oli myös kiinnitetty kipumittarin käyttämiseen ja sen avulla toteutettuun kivunhoitoon sekä kipulääkkeen vaikuttavuuteen.
Vertailtaessa nyt saatuja tutkimustuloksia edellisen opinnäytetyön tuloksiin voidaan todeta, että tuloksista kolmasosa poikkeaa toisistaan. Edellisessä ja tämän kertaisessa tutkimuksessa puutteet kivunhoidossa olivat samat: kipumittarin valinta, kivun arvioiminen liikkeessä ja kivunhoitoon liittyvät sivuvaikutukset. Ensimmäisellä mittauskerralla kyselylomakkeen havaittiin olevan puutteellinen, koska mahdollista lääkkeetöntä kivunhoitoa tai mahdollisuutta, ettei potilaalla olisikaan leikkauksen jälkeen kipua, ei ollut huomioitu. Vaikka lomaketta oli nyt edelleen kehitetty, haasteita ilmeni etenkin kysymysten ymmärtämisessä.