LONKKALI'USTA JALKEILLE : Asiakkaiden kokemuksia Kotkan kotihoidoin kotiutustiimin toiminnasta
Latvaniemi, Ronja; Pylkkänen, Mari; Vanhala, Milena (2017)
Latvaniemi, Ronja
Pylkkänen, Mari
Vanhala, Milena
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910831
Tiivistelmä
Ikäihmisten määrä on nopeasti lisääntymässä. Tavoitteena on, että myös tulevaisuudessa ikäihmiset voisivat asua itsenäisesti omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tämä asettaa vaateita sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmille. Lonkkamurtumien riski kasvaa väestön ikääntyessä. Lonkkaliukumäki - toimintamalli on kehitetty tehostamaan kuntoutumista, vähen-tämään laitostumista ja tuomaan kustannussäästöjä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kotkalaisten lonkkamurtumapotilaiden kokemuksia siitä, kuinka Kotkan kotihoidon kotiutustiimin toiminta tuki heidän toimijuuttaan kuntoutuslaitoksesta kotiutumisen jälkeen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä asiakkaiden kokemuksiin perustu-vaa tietoa kotihoidon hyödynnettäväksi palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä. Työssä tuo-daan esille myös asiakkaiden toimijuutta vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla haastattelemalla Kotkan kotihoidon kotiutustiimin entisiä asiakkaita. Opinnäytetyöhön haasta-teltiin seitsemää ihmistä. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia.
Tulokset osoittivat asiakkaiden olevan tyytyväisiä saamiinsa Kotkan kotihoidon kotiutustiimin palveluihin. Henkilöstön käytös koettiin ammattimaisena ja ystävällisenä. Kotihoidon palvelut tukivat hyvin fyysisen toimintakyvyn osa-aluetta mutta psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen tukemisessa oli puutteita. Tulosten pohjalta haittapuolena nousi esille vähäinen mielen hyvin-voinnin tukeminen lonkkamurtuman jälkeen sekä toimijuuden merkityksen vähäinen huomiointi. Tulosten perusteella johtopäätöksenä on, että kotihoidon on tarpeen kehittää ikäihmisten mie-len hyvinvoinnin tukemista lonkkamurtuman jälkeen.
Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää läheisten näkemyksiä kotihoidon palveluista ja tutkia, mitä kehittämisehdotuksia heidän näkökulmastaan tulisi esille. Lisäksi voitaisiin tutkia kotihoidon asiakkaiden toiveita psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen sekä kotihoidon työntekijöiden näke-myksiä siitä, miten asiakkaiden mielen hyvinvoinnin tarpeisiin voitaisiin vastata.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kotkalaisten lonkkamurtumapotilaiden kokemuksia siitä, kuinka Kotkan kotihoidon kotiutustiimin toiminta tuki heidän toimijuuttaan kuntoutuslaitoksesta kotiutumisen jälkeen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä asiakkaiden kokemuksiin perustu-vaa tietoa kotihoidon hyödynnettäväksi palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä. Työssä tuo-daan esille myös asiakkaiden toimijuutta vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla haastattelemalla Kotkan kotihoidon kotiutustiimin entisiä asiakkaita. Opinnäytetyöhön haasta-teltiin seitsemää ihmistä. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia.
Tulokset osoittivat asiakkaiden olevan tyytyväisiä saamiinsa Kotkan kotihoidon kotiutustiimin palveluihin. Henkilöstön käytös koettiin ammattimaisena ja ystävällisenä. Kotihoidon palvelut tukivat hyvin fyysisen toimintakyvyn osa-aluetta mutta psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen tukemisessa oli puutteita. Tulosten pohjalta haittapuolena nousi esille vähäinen mielen hyvin-voinnin tukeminen lonkkamurtuman jälkeen sekä toimijuuden merkityksen vähäinen huomiointi. Tulosten perusteella johtopäätöksenä on, että kotihoidon on tarpeen kehittää ikäihmisten mie-len hyvinvoinnin tukemista lonkkamurtuman jälkeen.
Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää läheisten näkemyksiä kotihoidon palveluista ja tutkia, mitä kehittämisehdotuksia heidän näkökulmastaan tulisi esille. Lisäksi voitaisiin tutkia kotihoidon asiakkaiden toiveita psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen sekä kotihoidon työntekijöiden näke-myksiä siitä, miten asiakkaiden mielen hyvinvoinnin tarpeisiin voitaisiin vastata.