Sosiaalisen median palveluiden käyttökokemuksen ja käytettävyyden vertailu
Takkinen, Jesse (2017)
Takkinen, Jesse
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610539
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö lähti toimeksiannosta yrityksestä, joka on perustamassa uutta sosiaalisen median palvelua. Palvelu perustuu karttaan, johon ilmestyvät karttamerkkeinä käyttäjien julkaisemat kuvat ja videot. Käyttäjä näkee ainoastaan kunkin alueen kymmenen suosituinta julkaisua riippuen siitä, onko karttanäkymä keskitetty esim. Eurooppaan, kotikaupunkiin tai johonkin kaupunginosaan. Tavoitteena on selvittää, miten perusteilla oleva palvelu vertautuu käyttöliittymän ja käyttökokemuksen osalta tunnettuihin palveluihin. Vertailu koskee ainoastaan palveluiden mobiilisovelluksia, jotka on kohdennettu älypuhelimille.
Käyttöliittymästä puhuttaessa on kaksi olennaista termiä. UI (User Interface) tarkoittaa käyttöliittymää, ja koostuu käyttöliittymän eri elementeistä, kuten valikoista, painikkeista ja sisällöstä. UX (User Experience) sisältää käyttöliittymän lisäksi yleisen käyttökokemuksen ja myös taustatoiminnallisuudet kuten tietokannan. Se kuvaa siis kokonaisvaltaista käyttökokemusta käyttäjän ja palvelun välillä. Käyttökokemus voidaan jakaa moniin eri osiin, mutta siinä korostuvat ennen kaikkea hyödyllisyys, saatavuus, käytettävyys ja houkuttelevuus.
Mobiililaitteille suunnitteleminen ja optimointi asettavat omat vaatimuksensa käyttöliittymäsuunnitteluun. Työpöytäympäristöön verrattuna mobiililaitteiden näytöt ovat pienempiä, minkä lisäksi käyttö saattaa olla katkonaisempaa käyttäjän ympärillä olevan ärsykkeiden takia. Myös sormien liike ja puhelimen asento kädessä on otettava huomioon käyttökokemusta suunniteltaessa.
Tutkimuksen lähtökohtana on tutkia kolmea tunnettua yhteisöpalvelua, jotka ovat Facebook, Twitter ja Instagram. Näissä palveluissa käytettyjä käyttöliittymän ja käytettävyyden ratkaisuja vertaillaan perusteilla olevaan palveluun ja katsotaan, mitkä elementit ovat niiden kannalta olennaisia, ja miten ne muodostavat käyttökokemuksen.
Tutkimuksessa selviää, että eri sovelluksissa mukaan lukien perusteilla oleva palvelu, on yhtäläisyyksiä käyttöliittymäratkaisuissa. Kirjautumis- ja rekisteröitymisprosessi ovat hyvin samanlaisia eri sovelluksissa. Rekisteröitymisessä käytetään yleisesti monivaiheista tietojen syöttämistä, jossa käyttäjä näkymä kerrallaan syöttää tietonsa. Perusteilla olevassa palvelussa rekisteröityminen hoidetaan kokonaan samassa yhdessä näkymässä. Tarvittaessa voidaan harkita, pitäisikö uuteen sovellukseen toteuttaa vaiheittainen tietojen syöttäminen, tai voisiko rekisteröitymisprosessia jotenkin yksinkertaistaa.
Etusivut ovat tunnetuissa palveluissa hyvin samankaltaisia välilehtipalkin ja sisällön jaottelun perusteella. Etusivulla näkyy listana ja virtana viimeisimmät käyttäjän seuraamien profiilien julkaisemat viestit. Käyttäjälle tarjotaan mahdollisuutta reagoida viesteihin nopeasti, esim. tykkäämällä tai kommentoimalla sitä. Perusteilla olevan palvelun päänäkymä on kuitenkin sisällöltään ja rakenteeltaan hyvin erilainen karttanäkymänsä vuoksi, joten siihen ei voi soveltaa täysin samoja ratkaisuja kuin muihin sovelluksiin.
Kameratoiminnallisuuden on oltava käytettävyydeltään mahdollisimman helppo, ja voitaisiin katsoa, että sen olisi oltava helposti käytettävä myös pelkästään yhdellä kädellä. Perinteisesti kameranäkymässä on suljinnappi keskellä, ja käyttäjälle annetaan joitain lisävalintoja. Myös yksityisyydenhallintaan liittyvät valinnat ovat usein käyttäjän säädettävissä kuvan lähettämisen yhteydessä, ja se onnistuu suoraviivaisesti perusteilla olevassa palvelussa.
Käyttöliittymästä puhuttaessa on kaksi olennaista termiä. UI (User Interface) tarkoittaa käyttöliittymää, ja koostuu käyttöliittymän eri elementeistä, kuten valikoista, painikkeista ja sisällöstä. UX (User Experience) sisältää käyttöliittymän lisäksi yleisen käyttökokemuksen ja myös taustatoiminnallisuudet kuten tietokannan. Se kuvaa siis kokonaisvaltaista käyttökokemusta käyttäjän ja palvelun välillä. Käyttökokemus voidaan jakaa moniin eri osiin, mutta siinä korostuvat ennen kaikkea hyödyllisyys, saatavuus, käytettävyys ja houkuttelevuus.
Mobiililaitteille suunnitteleminen ja optimointi asettavat omat vaatimuksensa käyttöliittymäsuunnitteluun. Työpöytäympäristöön verrattuna mobiililaitteiden näytöt ovat pienempiä, minkä lisäksi käyttö saattaa olla katkonaisempaa käyttäjän ympärillä olevan ärsykkeiden takia. Myös sormien liike ja puhelimen asento kädessä on otettava huomioon käyttökokemusta suunniteltaessa.
Tutkimuksen lähtökohtana on tutkia kolmea tunnettua yhteisöpalvelua, jotka ovat Facebook, Twitter ja Instagram. Näissä palveluissa käytettyjä käyttöliittymän ja käytettävyyden ratkaisuja vertaillaan perusteilla olevaan palveluun ja katsotaan, mitkä elementit ovat niiden kannalta olennaisia, ja miten ne muodostavat käyttökokemuksen.
Tutkimuksessa selviää, että eri sovelluksissa mukaan lukien perusteilla oleva palvelu, on yhtäläisyyksiä käyttöliittymäratkaisuissa. Kirjautumis- ja rekisteröitymisprosessi ovat hyvin samanlaisia eri sovelluksissa. Rekisteröitymisessä käytetään yleisesti monivaiheista tietojen syöttämistä, jossa käyttäjä näkymä kerrallaan syöttää tietonsa. Perusteilla olevassa palvelussa rekisteröityminen hoidetaan kokonaan samassa yhdessä näkymässä. Tarvittaessa voidaan harkita, pitäisikö uuteen sovellukseen toteuttaa vaiheittainen tietojen syöttäminen, tai voisiko rekisteröitymisprosessia jotenkin yksinkertaistaa.
Etusivut ovat tunnetuissa palveluissa hyvin samankaltaisia välilehtipalkin ja sisällön jaottelun perusteella. Etusivulla näkyy listana ja virtana viimeisimmät käyttäjän seuraamien profiilien julkaisemat viestit. Käyttäjälle tarjotaan mahdollisuutta reagoida viesteihin nopeasti, esim. tykkäämällä tai kommentoimalla sitä. Perusteilla olevan palvelun päänäkymä on kuitenkin sisällöltään ja rakenteeltaan hyvin erilainen karttanäkymänsä vuoksi, joten siihen ei voi soveltaa täysin samoja ratkaisuja kuin muihin sovelluksiin.
Kameratoiminnallisuuden on oltava käytettävyydeltään mahdollisimman helppo, ja voitaisiin katsoa, että sen olisi oltava helposti käytettävä myös pelkästään yhdellä kädellä. Perinteisesti kameranäkymässä on suljinnappi keskellä, ja käyttäjälle annetaan joitain lisävalintoja. Myös yksityisyydenhallintaan liittyvät valinnat ovat usein käyttäjän säädettävissä kuvan lähettämisen yhteydessä, ja se onnistuu suoraviivaisesti perusteilla olevassa palvelussa.