OSALLISUUTTA VAHVISTAVA POTILASOHJAUSMALLI : MUNUAISPOTILAIDEN OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ
Pentti, Marjo (2017)
Pentti, Marjo
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239875
Tiivistelmä
OSALLISUUTTA VAHVISTAVA POTILASOHJAUSMALLI –Munuaispotilaiden
ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä
Pentti, Marjo
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Terveyden edistämisen koulutusohjelma, ylempi AMK
Kesäkuu 2017
Sivumäärä: 137
Liitteitä: 7
Asiasanat: munuaispotilas, ohjaus, osallisuus, osallisuutta vahvistava ohjausmalli
______________________________________________________________
Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää munuaispotilaiden osallisuutta vahvistavaa ohjausta Satakunnan keskussairaalan munuaispoliklinikalla yhteistyössä potilaiden sekä heidän hoitoonsa ja ohjaukseensa osallistuvan hoitohenkilökunnan kanssa. Tavoitteena oli selvittää munuaispotilaiden kokemuksia ohjauksen laadusta ja käsityksiä ohjauksen kehittämistarpeista, laatia munuaispotilaan osallisuutta vahvistava ohjausmalli, ottaa käyttöön osallisuutta vahvistava ohjausmalli sekä arvioida kehitettyä ohjausmallia moniammatillisessa tiimissä.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena, joka muodostui neljästä toimintaa kehittävästä syklistä. Ensimmäinen sykli oli tutkimusosio, jossa kartoitettiin tätä tutkimusta varten modifioidulla Ohjauksen laatu–kyselylomakkeella (© Kääriäinen 2007) munuaispotilaiden kokemuksia ohjauksen laadusta. Kyselyaineistonkeruu toteutettiin munuaispoliklinikalla syksyllä 2015 ja kohderyhmänä olivat poliklinikan ensi- ja uusintakäyntipotilaat (N=168). Vastausprosentti oli 48 (n=81). Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Kyselytutkimuksen määrällisen aineiston tulosten mukaan munuaispotilaat olivat tyytyväisiä ohjauksen laatuun. Laadullisen aineiston tuloksissa ohjauksen kehittämistarpeet koskivat ohjausaikaa ja munuaispotilaiden yksilöllisten tarpeiden sekä toiveiden huomiointia. Vähiten ohjausta saatiin vertaistuesta, sosiaalietuuksista ja kuntoutuksesta. Ohjauksesta oli eniten hyötyä munuaispotilaan omahoidon toteutukseen ja vähiten omaisten sekä läheisten tiedon lisääntymiseen. Suullisen ja kirjallisen ohjauksen tueksi toivottiin internet-ohjausta. Munuaispotilaat kuvailivat omaa osuuttaan poliklinikkakäynnillä voimaantumisen, hoitoon sitoutumisen ja itsemääräämisen kokemuksena. Muokatun kyselylomakkeen luotettavuutta arvioitaessa Cronbachin alfa-arvot vaihtelivat välillä 0,53–0,91.
Toinen, kolmas ja neljäs sykli olivat kehittämisosioita. Toisessa syklissä laadittiin munuaispotilaan osallisuutta vahvistava ohjausmalli, joka pohjautuu kyselytutkimuksen tuloksiin ja teoriatietoon. Kolmannessa syklissä otettiin käyttöön munuaispotilaan osallisuutta vahvistava ohjausmalli poliklinikan potilaiden ohjauksessa. Neljännessä syklissä kehitetty ohjausmalli vietiin moniammatilliseen tiimiin arviointikierrokselle. Kehittämistyössä laadittu munuaispotilaan osallisuutta vahvistava ohjausmalli rakentuu osallisuuden lähtökohdista, potilaan osallistumismahdollisuuksia edistävistä menetelmistä ja kuvailee osallisuutta kokemuksena. Kehitetty ohjausmalli jäsentää ja tuo näkyviin käytännön hoitotyössä tapahtuvaa potilaan osallisuuden vahvistamista. Lisäksi ohjausmalli kuvaa ja selkiyttää osallisuuden ilmiötä sekä siihen liittyviä käsitteitä erikoissairaanhoidon polikliinisen hoitotyön kontekstissa.
Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää sekä munuaispotilaiden että hoitohenkilökunnan käsityksiä osallisuudesta, osallisuuden ilmenemisestä, sitä edistävistä ja estävistä tekijöistä sekä arvioida kehitetyn osallisuutta vahvistavan ohjausmallin vaikutuksia käytännön hoitotyössä.
ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä
Pentti, Marjo
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Terveyden edistämisen koulutusohjelma, ylempi AMK
Kesäkuu 2017
Sivumäärä: 137
Liitteitä: 7
Asiasanat: munuaispotilas, ohjaus, osallisuus, osallisuutta vahvistava ohjausmalli
______________________________________________________________
Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää munuaispotilaiden osallisuutta vahvistavaa ohjausta Satakunnan keskussairaalan munuaispoliklinikalla yhteistyössä potilaiden sekä heidän hoitoonsa ja ohjaukseensa osallistuvan hoitohenkilökunnan kanssa. Tavoitteena oli selvittää munuaispotilaiden kokemuksia ohjauksen laadusta ja käsityksiä ohjauksen kehittämistarpeista, laatia munuaispotilaan osallisuutta vahvistava ohjausmalli, ottaa käyttöön osallisuutta vahvistava ohjausmalli sekä arvioida kehitettyä ohjausmallia moniammatillisessa tiimissä.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena, joka muodostui neljästä toimintaa kehittävästä syklistä. Ensimmäinen sykli oli tutkimusosio, jossa kartoitettiin tätä tutkimusta varten modifioidulla Ohjauksen laatu–kyselylomakkeella (© Kääriäinen 2007) munuaispotilaiden kokemuksia ohjauksen laadusta. Kyselyaineistonkeruu toteutettiin munuaispoliklinikalla syksyllä 2015 ja kohderyhmänä olivat poliklinikan ensi- ja uusintakäyntipotilaat (N=168). Vastausprosentti oli 48 (n=81). Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Kyselytutkimuksen määrällisen aineiston tulosten mukaan munuaispotilaat olivat tyytyväisiä ohjauksen laatuun. Laadullisen aineiston tuloksissa ohjauksen kehittämistarpeet koskivat ohjausaikaa ja munuaispotilaiden yksilöllisten tarpeiden sekä toiveiden huomiointia. Vähiten ohjausta saatiin vertaistuesta, sosiaalietuuksista ja kuntoutuksesta. Ohjauksesta oli eniten hyötyä munuaispotilaan omahoidon toteutukseen ja vähiten omaisten sekä läheisten tiedon lisääntymiseen. Suullisen ja kirjallisen ohjauksen tueksi toivottiin internet-ohjausta. Munuaispotilaat kuvailivat omaa osuuttaan poliklinikkakäynnillä voimaantumisen, hoitoon sitoutumisen ja itsemääräämisen kokemuksena. Muokatun kyselylomakkeen luotettavuutta arvioitaessa Cronbachin alfa-arvot vaihtelivat välillä 0,53–0,91.
Toinen, kolmas ja neljäs sykli olivat kehittämisosioita. Toisessa syklissä laadittiin munuaispotilaan osallisuutta vahvistava ohjausmalli, joka pohjautuu kyselytutkimuksen tuloksiin ja teoriatietoon. Kolmannessa syklissä otettiin käyttöön munuaispotilaan osallisuutta vahvistava ohjausmalli poliklinikan potilaiden ohjauksessa. Neljännessä syklissä kehitetty ohjausmalli vietiin moniammatilliseen tiimiin arviointikierrokselle. Kehittämistyössä laadittu munuaispotilaan osallisuutta vahvistava ohjausmalli rakentuu osallisuuden lähtökohdista, potilaan osallistumismahdollisuuksia edistävistä menetelmistä ja kuvailee osallisuutta kokemuksena. Kehitetty ohjausmalli jäsentää ja tuo näkyviin käytännön hoitotyössä tapahtuvaa potilaan osallisuuden vahvistamista. Lisäksi ohjausmalli kuvaa ja selkiyttää osallisuuden ilmiötä sekä siihen liittyviä käsitteitä erikoissairaanhoidon polikliinisen hoitotyön kontekstissa.
Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää sekä munuaispotilaiden että hoitohenkilökunnan käsityksiä osallisuudesta, osallisuuden ilmenemisestä, sitä edistävistä ja estävistä tekijöistä sekä arvioida kehitetyn osallisuutta vahvistavan ohjausmallin vaikutuksia käytännön hoitotyössä.