Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Vårdintensitetsmätning i en övervakningskontext : En jämförelse av RAFAELA®-systemets OPCq-mätare och TISS76 mätaren ur resultat- och användarperspektiv
Cederholm, Anna (2017)
Cederholm, Anna
Yrkeshögskolan Novia
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239852
Tiivistelmä
Valvontaympäristö on harmaa välimaasto tehohoito ja vuodeosastoympäristön välillä. Hoitoisuusluokitusjärjestelmät ovat riippuvaisia asiayhteydestään, ja tällä hetkellä ei ole kehitettynä hoitoisuusluokitusmittaria nimenomaan valvonta asiayhteyttä varten. Vaasan keskussairaalan sydänvalvonnassa on tällä hetkellä käytössä kaksi hyvinkin erilaista hoitoisuusmittaria. Toinen niistä on RAFAELA® järjestelmän OPCq mittari, kehitetty vuodeosastoa ajatellen, kun taas toinen on tehohoitoon suunniteltu TISS76 mittari. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli verrata näitä kahta mittaria ja niiden käyttömahdollisuuksia hoitoisuusmittarina valvontahoitotyössä. Vertailu tehtiin sekä tulos- että käyttäjä näkökulmasta. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi Human Resource Management.
Tutkimusmenetelmä oli yhdistelmä määrällisestä ja laadullisesta lähestymistavasta. Hoitoisuusmittaustulokset 124 hoitojaksosta analysoitiin tilastollisin menetelmin ja niitä verrattiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Käyttäjien (n=11) kokemukset kartoitettiin laadullisen kyselyn ja sisältöanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että hoitoisuusmittareiden tuloksien välillä on olemassa tilastollinen yhteys. Regressioanalyysin selitysaste oli heikohko (R2= 0,247), kun vuorokauden keskimääräisiä hoitoisuuspisteitä verrattiin keskenään. Selitysaste oli selvästi korkeampi (R2= 0,745), kun hoitoisuuspisteet suhteutettiin todelliseen hoitoaikaan. Käyttäjät kokivat RAFAELA® järjestelmän OPCq-mittarin olevan parempi kuvaamaan potilaan kokonaishoitoa, mutta tällaista eroa ei voitu osoittaa tilastollisesti. TISS76 mittari koettiin tehtäväkeskeisemmäksi, mutta samalla objektiivisemmaksi.
Valvontaympäristöllä on omat ominaispiirteensä. Hoitoaika on suhteessa lyhyt ja hoito on tehtäväkeskeisempää kuin monella vuodeosastolla. Valvontaympäristössä nopeasti vaihteleva hoitoisuus on luonteenomaista. Tämä tutkimus osoittaa, että hoitoisuusmittareiden lisäksi myös organisaation tunnusmerkit asettavat haasteita toimivan hoitoisuusmittarin löytämiselle.
Tutkimusmenetelmä oli yhdistelmä määrällisestä ja laadullisesta lähestymistavasta. Hoitoisuusmittaustulokset 124 hoitojaksosta analysoitiin tilastollisin menetelmin ja niitä verrattiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Käyttäjien (n=11) kokemukset kartoitettiin laadullisen kyselyn ja sisältöanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että hoitoisuusmittareiden tuloksien välillä on olemassa tilastollinen yhteys. Regressioanalyysin selitysaste oli heikohko (R2= 0,247), kun vuorokauden keskimääräisiä hoitoisuuspisteitä verrattiin keskenään. Selitysaste oli selvästi korkeampi (R2= 0,745), kun hoitoisuuspisteet suhteutettiin todelliseen hoitoaikaan. Käyttäjät kokivat RAFAELA® järjestelmän OPCq-mittarin olevan parempi kuvaamaan potilaan kokonaishoitoa, mutta tällaista eroa ei voitu osoittaa tilastollisesti. TISS76 mittari koettiin tehtäväkeskeisemmäksi, mutta samalla objektiivisemmaksi.
Valvontaympäristöllä on omat ominaispiirteensä. Hoitoaika on suhteessa lyhyt ja hoito on tehtäväkeskeisempää kuin monella vuodeosastolla. Valvontaympäristössä nopeasti vaihteleva hoitoisuus on luonteenomaista. Tämä tutkimus osoittaa, että hoitoisuusmittareiden lisäksi myös organisaation tunnusmerkit asettavat haasteita toimivan hoitoisuusmittarin löytämiselle.