Vajaaravitsemuksen riskin arviointi kehitysvammaisilla
Alho, Päivi (2017)
Lataukset:
Alho, Päivi
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239681
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239681
Tiivistelmä
Kehitysvammaiset henkilöt ovat ravitsemuksellisesti hyvin haavoittuvaisia fysiologisten ja metabolisten toimintahäiriöiden, muuttuneen ravinnontarpeen, lääkehoidon ja ruoan yhteisvaikutuksen sekä heikentyneen syömis- ja nielemiskyvyn vuoksi. Tarvitaan kokonaisvaltaista ravitsemustilan arviointia ravitsemuksen tehostamiseen sekä sen vaikuttavuuden arviointiin.
Tavoitteena oli tuottaa käytäntöön mahdollisimman kattava ravitsemuksenarvioinnin lomake, sekä samalla selvittää tutkittavien kehitysvammaisten aikuisten ravitsemustilaa ruuankäytön ja syömisen onnistumisen, antropometristen mittausten ja laboratoriomääritysten avulla.
Ravitsemuksen arviointilomake koottiin yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa, johon pyrittiin ottamaan kaikki ravitsemukseen liittyvät asiat. Tutkittavat valittiin ravitsemusongelmien, sekä mahdollisen toimintakyvyn laskun vuoksi. Tutkittavien (n=4) tarkempia tunnistetietoja ei työssä käsitellä anonymiteettisuojan vuoksi. Syömiskykyä arvioitiin arviointilomakkeella. Ravitsemustilaa arvioitiin antropometristen mittausten (pituuden, painon sekä olkavarren, reiden, pohkeen ja vyötärön ympäryysmitan) ja laboratoriokokeiden avulla (P-Alb, P-Prealb, P-Ferrit, P-Tfr, fP-Trfesat, B-Hb, E-MCV, fS-Ca-Ion, P-D-25, Fe-Folaat, S-B12-TC2, P-CRP, fP-Kol, fP-Kol-HDL, fP-Kol-LDL, Na, K, ALAT, Krea, TSH, T4V, gluk, Pi ja AFOS). Mahdolliset tutkittavien taustatiedot kerättiin asiakasasiakirjoista.
Ravitsemuksen arviointilomake oli kattava ja toimiva käytännössä. Siihen tehdään muutamia muutoksia vielä ennen sen implementointia. Arviointilomake pyritään myös saamaan sähköiseen muotoon, jolloin sen käyttö olisi helpompaa sekä tulokset olisi nopeasti nähtävissä ja verrattavissa aikaisempaan tietoon. Tutkittavien kohdalla tuloksia tuli paljon. Selkeää vajaaravitsemusta tuli kahdella tutkittavalla esiin sekä laboratorioarvojen, että raajojen ympärysmittojen kautta. Huomattavaa muutosta oli raudan saannissa, korkeissa kolesteriarvoissa, sekä albumiini ja prealbumiini arvoissa.
Johtopäätökset. Aineisto oli hyvin suppea, joten se rajoittaa paljon johtopäätösten tekoa. Ravitsemustilan seurannassa olisi tärkeää säännölliset painon seurannat, ympärysmittojen seuranta sekä verikokeiden otto. Ravitsemussuunnitelman teko yhdessä laillistetun ravitsemusterapeutin ja hoitohenkilökunnan kanssa on olennainen osa kehitysvammaisen henkilön ravitsemuksen parantamista.
Tavoitteena oli tuottaa käytäntöön mahdollisimman kattava ravitsemuksenarvioinnin lomake, sekä samalla selvittää tutkittavien kehitysvammaisten aikuisten ravitsemustilaa ruuankäytön ja syömisen onnistumisen, antropometristen mittausten ja laboratoriomääritysten avulla.
Ravitsemuksen arviointilomake koottiin yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa, johon pyrittiin ottamaan kaikki ravitsemukseen liittyvät asiat. Tutkittavat valittiin ravitsemusongelmien, sekä mahdollisen toimintakyvyn laskun vuoksi. Tutkittavien (n=4) tarkempia tunnistetietoja ei työssä käsitellä anonymiteettisuojan vuoksi. Syömiskykyä arvioitiin arviointilomakkeella. Ravitsemustilaa arvioitiin antropometristen mittausten (pituuden, painon sekä olkavarren, reiden, pohkeen ja vyötärön ympäryysmitan) ja laboratoriokokeiden avulla (P-Alb, P-Prealb, P-Ferrit, P-Tfr, fP-Trfesat, B-Hb, E-MCV, fS-Ca-Ion, P-D-25, Fe-Folaat, S-B12-TC2, P-CRP, fP-Kol, fP-Kol-HDL, fP-Kol-LDL, Na, K, ALAT, Krea, TSH, T4V, gluk, Pi ja AFOS). Mahdolliset tutkittavien taustatiedot kerättiin asiakasasiakirjoista.
Ravitsemuksen arviointilomake oli kattava ja toimiva käytännössä. Siihen tehdään muutamia muutoksia vielä ennen sen implementointia. Arviointilomake pyritään myös saamaan sähköiseen muotoon, jolloin sen käyttö olisi helpompaa sekä tulokset olisi nopeasti nähtävissä ja verrattavissa aikaisempaan tietoon. Tutkittavien kohdalla tuloksia tuli paljon. Selkeää vajaaravitsemusta tuli kahdella tutkittavalla esiin sekä laboratorioarvojen, että raajojen ympärysmittojen kautta. Huomattavaa muutosta oli raudan saannissa, korkeissa kolesteriarvoissa, sekä albumiini ja prealbumiini arvoissa.
Johtopäätökset. Aineisto oli hyvin suppea, joten se rajoittaa paljon johtopäätösten tekoa. Ravitsemustilan seurannassa olisi tärkeää säännölliset painon seurannat, ympärysmittojen seuranta sekä verikokeiden otto. Ravitsemussuunnitelman teko yhdessä laillistetun ravitsemusterapeutin ja hoitohenkilökunnan kanssa on olennainen osa kehitysvammaisen henkilön ravitsemuksen parantamista.