Huumorin käyttö huvipuiston ja eläintarhan liiketoiminnassa : Tapaus: Linnanmäki ja Korkeasaari
Tammenmaa, Anni (2017)
Tammenmaa, Anni
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229533
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten Linnanmäki ja Korkeasaari hyödyntävät huumoria digitaalisessa markkinointiviestinnässään sekä palvelupolussaan. Lisäksi vertailen hieman puistoja keskenään. Tutkimus rajoittuu sosiaalisen median kanaviin sekä puistojen verkkosivuihin. Sosiaalisen median kanavista tarkastellaan Facebookia, Instagramia, Twitteriä ja YouTubea. Täten osa kanavista on jätetty työn ulkopuolelle. Toimeksiantajana toimi Oulun ammattikorkeakoulun HURMOS-hanke.
Tietoperustassa käsitellään huumoria käsitteenä, digitaalista markkinointiviestintää, laadullista tutkimusta sekä palvelumuotoilua. Työn tutkimusosa yhdistää teorian käytäntöön ja siinä käydään läpi tutkimuksen toteuttaminen sekä tutkimustulokset. Loppuun olen sisällyttänyt yhteenvedon ja pohdinnan sekä miettinyt kehitysehdotuksia huumorin käyttöön liiketoiminnassa.
Tutkimuksen teossa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimusmenetelminä olivat havainnointi ja sisällönanalyysi. Tekstissä esitellään aineistona olevia mainoksia ja kuvia sekä otteita videoista. Aineistoa on yhteensä 27 kuvan verran, joista 16 liittyy Linnanmäkeen ja loput 11 Korkeasaareen.
Tutkimustulosten perusteella molemmat puistot hyödyntävät huumoria markkinoinnissaan melko vähän ja sen käyttöä voisi lisätä. Linnanmäki voisi julkaista YouTubessa enemmän videoita, sillä tarkasteluajanjaksoni aikana se oli julkaissut vain viisi videota. Huvipuiston on ylipäätään helpompi käyttää huumoria markkinoinnissaan kuin eläintarhan, mikä näkyi myös tutkimustuloksissa. Verbaalinen huumori oli molempien puistojen eräs keinoista käyttää huumoria. Lisäksi Linnanmäki toi huumoria intertekstuaalisuuden kautta ja sen käyttöä voisi mielestäni lisätäkin. Myös Korkeasaari voisi harkita intertekstuaalisuuden käyttöä markkinoinnissaan.
Tietoperustassa käsitellään huumoria käsitteenä, digitaalista markkinointiviestintää, laadullista tutkimusta sekä palvelumuotoilua. Työn tutkimusosa yhdistää teorian käytäntöön ja siinä käydään läpi tutkimuksen toteuttaminen sekä tutkimustulokset. Loppuun olen sisällyttänyt yhteenvedon ja pohdinnan sekä miettinyt kehitysehdotuksia huumorin käyttöön liiketoiminnassa.
Tutkimuksen teossa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimusmenetelminä olivat havainnointi ja sisällönanalyysi. Tekstissä esitellään aineistona olevia mainoksia ja kuvia sekä otteita videoista. Aineistoa on yhteensä 27 kuvan verran, joista 16 liittyy Linnanmäkeen ja loput 11 Korkeasaareen.
Tutkimustulosten perusteella molemmat puistot hyödyntävät huumoria markkinoinnissaan melko vähän ja sen käyttöä voisi lisätä. Linnanmäki voisi julkaista YouTubessa enemmän videoita, sillä tarkasteluajanjaksoni aikana se oli julkaissut vain viisi videota. Huvipuiston on ylipäätään helpompi käyttää huumoria markkinoinnissaan kuin eläintarhan, mikä näkyi myös tutkimustuloksissa. Verbaalinen huumori oli molempien puistojen eräs keinoista käyttää huumoria. Lisäksi Linnanmäki toi huumoria intertekstuaalisuuden kautta ja sen käyttöä voisi mielestäni lisätäkin. Myös Korkeasaari voisi harkita intertekstuaalisuuden käyttöä markkinoinnissaan.