Betonirakenteen kuivatus : kuivatusjärjestelmä kosteusvauriotilanteessa
Oksanen, Ismo (2017)
Oksanen, Ismo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188906
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on tehty Tulilattian ilmakiertoisen lämmitys- ja kuivatusjärjestelmän toimivuuden tutkimiseksi simuloidussa kosteusvauriotilanteessa. Tulilattia on järjestelmä, joka kierrättää kuumaa ja kuivaa ilmaa putkistoissa rakenteen sisällä. Järjestelmä lämmittää rakennetta ja poistaa samalla kosteutta. Tutkimuksen kokeellisessa osuudessa kahdelle tutkittavalle laatalle kaadettiin suhteessa sama määrä vettä. Toinen laatoista oli varustettu kuivattavalla putkistolla ja toinen laatoista toimi verrokkina ilman putkistoa. Veden annettiin imeytyä laattoihin, jonka jälkeen tutkimuslaatan kuivatusjärjestelmä käynnistettiin. Verrokkilaatan annettiin kuivua samassa tilassa tutkimuslaatan kanssa huoneenlämpötilassa. Kosteuden kehitystä seurattiin useassa mittauspisteessä rakenteen sisältä ja saatuja tuloksia analysoitiin laskennallisesti taulukkolaskentaohjelmalla. Tulokset raportoitiin kuvaajien muodossa. Mitattuja tuloksia tuettiin pintapuolisilla kosteustarkasteluilla.
Tutkimuksessa saatiin havainnollista tietoa veden imeytymisestä kovettuneessa betonirakenteessa. Havaittiin, että hyvinkin hallitulla imeyttämisellä ei välttämättä päästä aiottuun kastelun vaatimaan tulokseen. Tutkimuksessa saatiin kerättyä kattavasti tietoa koejakson puitteissa rakenteiden kosteuskäyttäytymisestä ja kuivattavan putkiston kautta poistuvasta kosteusmäärästä. Rakenteelle tehdyt lämpöjen alasajokokeet antoivat myös hyödyllistä tietoa jatkotutkimuksia ajatellen esimerkiksi, jos järjestelmiä tarvitsee ajaa mittauslämpötilaan. Pintapuoliset kosteustarkastelut todettiin kokeen aikana tutkimuksen kannalta liian epätarkoiksi, joten niiden tuloksia ei analysoitu laajemmin.
Tutkimuksessa todistettiin, että järjestelmä poistaa kosteutta rakenteesta. Rakenteen kuivumiseen vaikuttivat suuresti putkijaon tiheys, kierrätettävän ilman lämpötila sekä sähkövastusten käyttö. Tutkimuksessa havaittiin myös, että rakenteen päällystäminen hidasti moninkertaisesti sen kuivumisaikaa.
Tutkimuksessa saatiin havainnollista tietoa veden imeytymisestä kovettuneessa betonirakenteessa. Havaittiin, että hyvinkin hallitulla imeyttämisellä ei välttämättä päästä aiottuun kastelun vaatimaan tulokseen. Tutkimuksessa saatiin kerättyä kattavasti tietoa koejakson puitteissa rakenteiden kosteuskäyttäytymisestä ja kuivattavan putkiston kautta poistuvasta kosteusmäärästä. Rakenteelle tehdyt lämpöjen alasajokokeet antoivat myös hyödyllistä tietoa jatkotutkimuksia ajatellen esimerkiksi, jos järjestelmiä tarvitsee ajaa mittauslämpötilaan. Pintapuoliset kosteustarkastelut todettiin kokeen aikana tutkimuksen kannalta liian epätarkoiksi, joten niiden tuloksia ei analysoitu laajemmin.
Tutkimuksessa todistettiin, että järjestelmä poistaa kosteutta rakenteesta. Rakenteen kuivumiseen vaikuttivat suuresti putkijaon tiheys, kierrätettävän ilman lämpötila sekä sähkövastusten käyttö. Tutkimuksessa havaittiin myös, että rakenteen päällystäminen hidasti moninkertaisesti sen kuivumisaikaa.