Kirjastoaineiston poistot ja poistomyynti itäsuomalaisissa yleisissä kirjastoissa
Tolvanen, Rosaliina (2017)
Tolvanen, Rosaliina
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168462
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö keskittyy tarkastelemaan kirjastoaineiston poistoprosessia, poistomyyntiä sekä poistetun aineiston kierrättämistä kolmessa itäsuomalaisessa kirjastossa. Tutkimuksen keskiössä on kirjastoaineiston poistomyynti. Aihe on aiemmin jäänyt vähälle huomiolle siitä huolimatta, että poistomyyntiä on jo kauan pidetty kirjastoissa. Kirjastojen aineiston poistoprosessi on puolestaan tärkeä osa kokoelmanhoitoa. Työssä selvitettiin kirjastojen poistoprosessia ja sen kehittämismahdollisuuksia. Työn toimeksiantajana on Itä-Suomen aluehallintovirasto.
Työssä tutkittiin, tehdäänkö kirjastoissa tarpeeksi paljon poistoja kokoelmista. Poistoprosessin haasteita, siihen liittyviä kirjastohenkilöstön kokemia tunteita ja poistoprosessin kehittämismahdollisuuksia selvitettiin. Kirjastojen välisiä eroja poistomyynnin järjestämisessä etsittiin. Lisäksi kirjamuotoisen kirjastoaineiston elinkaarta sekä kirjastojen ympäristötietoisuutta selvitettiin.
Tietoperusta koostuu kirjaston kokoelmatyön lähtökohdista, kirjastoaineiston poistomyynnistä Suomessa ja kierrätyksestä yleisellä tasolla sekä kirjastojen näkökulmasta. Lisäksi kerrotaan Itä-Suomesta kirjastojen toimintaympäristönä. Tutkimukseen osallistuneet kirjastot ja toimeksiantaja esitellään. Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin kirjastoille suunnatulla sähköpostihaastattelulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että vuonna 2015 kirjastojen tekemät aineiston poistot eivät olleet suuria. Haasteita poistojen tekemisessä oli paljon. Vastauksissa mainittiin esimerkiksi ajan puute ja hankintamäärärahojen vähyys. Poistomyyntikäytänteiden erot kirjastojen kesken eivät olleet suuria. Kirjaston kirja voi päätyä poistamisen jälkeen poistomyyntihyllyn lisäksi moneen muuhunkin paikkaan, kuten kouluun tai paperinkeräykseen. Haastatelluissa kirjastoissa poistotilanne oli ongelmallinen, koska poistoja ei tehdä riittävästi. Keinoja tilanteen parantamiseksi on vähän. Poistomyynnin osalta erot kirjastojen toimintatavoissa ovat vähäisiä. Kirjastot välittävät siitä, minne aineisto päätyy poistamisen jälkeen. Tutkimustulosten valossa aluehallintovirasto voisi panostaa kokoelmiin nykyistä enemmän kirjastohenkilöstön täydennyskoulutuksella ja kokoelmahankkeilla. Mahdollinen jatkotutkimuksen kohde on esimerkiksi kirjaston asiakkaiden näkökulma poistomyynnissä.
Työssä tutkittiin, tehdäänkö kirjastoissa tarpeeksi paljon poistoja kokoelmista. Poistoprosessin haasteita, siihen liittyviä kirjastohenkilöstön kokemia tunteita ja poistoprosessin kehittämismahdollisuuksia selvitettiin. Kirjastojen välisiä eroja poistomyynnin järjestämisessä etsittiin. Lisäksi kirjamuotoisen kirjastoaineiston elinkaarta sekä kirjastojen ympäristötietoisuutta selvitettiin.
Tietoperusta koostuu kirjaston kokoelmatyön lähtökohdista, kirjastoaineiston poistomyynnistä Suomessa ja kierrätyksestä yleisellä tasolla sekä kirjastojen näkökulmasta. Lisäksi kerrotaan Itä-Suomesta kirjastojen toimintaympäristönä. Tutkimukseen osallistuneet kirjastot ja toimeksiantaja esitellään. Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin kirjastoille suunnatulla sähköpostihaastattelulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että vuonna 2015 kirjastojen tekemät aineiston poistot eivät olleet suuria. Haasteita poistojen tekemisessä oli paljon. Vastauksissa mainittiin esimerkiksi ajan puute ja hankintamäärärahojen vähyys. Poistomyyntikäytänteiden erot kirjastojen kesken eivät olleet suuria. Kirjaston kirja voi päätyä poistamisen jälkeen poistomyyntihyllyn lisäksi moneen muuhunkin paikkaan, kuten kouluun tai paperinkeräykseen. Haastatelluissa kirjastoissa poistotilanne oli ongelmallinen, koska poistoja ei tehdä riittävästi. Keinoja tilanteen parantamiseksi on vähän. Poistomyynnin osalta erot kirjastojen toimintatavoissa ovat vähäisiä. Kirjastot välittävät siitä, minne aineisto päätyy poistamisen jälkeen. Tutkimustulosten valossa aluehallintovirasto voisi panostaa kokoelmiin nykyistä enemmän kirjastohenkilöstön täydennyskoulutuksella ja kokoelmahankkeilla. Mahdollinen jatkotutkimuksen kohde on esimerkiksi kirjaston asiakkaiden näkökulma poistomyynnissä.