Mobiilisovelluksen fyysiset hyvinvointivaikutukset
Kosonen, Riikka (2016)
Lataukset:
Kosonen, Riikka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705158201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705158201
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli rakentaa kyselylomake, joka mittaa Companion -mobiilisovelluksen toivottuja hyvinvointivaikutuksia fyysisen toimintakyvyn näkökulmasta. Tavoitteena oli luoda ikääntyneille suunnattu lomake, jonka avulla voidaan selvittää, miten sovellus on konkreettisesti vaikuttanut ikääntyneen fyysiseen toimintakykyyn. Lisäksi tavoitteena oli, että kyselyä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa muissakin hankkeissa, joissa kehitetään ikääntyneille suunnattuja fyysistä toimintakykyä tukevia sovelluksia. Opinnäytetyö oli yhteydessä Confident Motion -hankkeeseen, jossa kohderyhmänä olivat ikääntyneet henkilöt, jotka kokivat lieviä tai kohtalaisia vaikeuksia ulkona liikkumisessa. Hankkeen tavoitteena oli saada ikääntyneiden liikkumisesta turvallista ja sujuvaa.
Teoreettisessa viitekehyksessä on määritelty fyysisiin hyvinvointivaikutuksiin liittyvät keskeiset käsitteet, joita ovat fyysinen toimintakyky, fyysinen aktiivisuus ja liikkuvuus. Viitekehityksessä on pyritty selvittämään, mitä on fyysinen toimintakyky ja miten sitä voidaan luotettavasti mitata. Lisäksi työssä on tutkittu, millaisia fyysistä toimintakykyä kartoittavia mittareita on jo olemassa.
Opinnäytetyön menetelmäosuuteen kuuluivat fyysisen toimintakyvyn mittaamisen kuvaus, käsitteiden operationalisointi, mittarin kehittäminen sekä kyselylomakkeen laatiminen ja syntyneen kyselylomakkeen kuvaus. Käsitteiden operationalisointi koostui neljästä eri vaiheesta, joita olivat tutkittavan käsitteen hahmottaminen, käsitteen eri osa-alueiden määrittely, siirtyminen teoreettisesta kielestä arkikieleen sekä itse operationalisoinnin tarkka kuvaaminen. Operationalisoinnin lopputuloksena syntyi fyysisen toimintakyvyn neljä osa-aluetta, joita olivat lihasvoima ja hapenottokyky, ravitsemus, arjessa selviytyminen, terveydentila sekä sosiaalinen liikkuminen.
Lomakkeen ensimmäinen arviointi suoritettiin puhelinhaastatteluna kohderyhmään kuuluvalle henkilölle ja toinen sisältöarviointi suoritettiin projektissa työskennelleiden asiantuntijoiden avulla. Kyselyn kohdalla tulee muistaa, että ihmiset sopeutuvat hyvin toimimaan ympäristössään rajoitteineen ja omaan arvioon vaikuttavat myös muiden odotukset sekä käsitykset ja oma motivaatio sekä tavoitteet. Lopputuloksena syntynyttä lomaketta hyödynnettiin yhteistyöhankkeessa hyvinvointivaikutusten mittaamisessa. Lomakkeessa ja sen väittämissä on vielä jatkokehitettävää mm. käsitteiden ymmärtämisen sekä kaikkien osa-alueiden huomioimisen varmistamisessa. Lomaketta voidaan jatkossa hyödyntää myös tutkittaessa muiden sovellusten tai apuvälineiden fyysisiä hyvinvointivaikutuksia.
Teoreettisessa viitekehyksessä on määritelty fyysisiin hyvinvointivaikutuksiin liittyvät keskeiset käsitteet, joita ovat fyysinen toimintakyky, fyysinen aktiivisuus ja liikkuvuus. Viitekehityksessä on pyritty selvittämään, mitä on fyysinen toimintakyky ja miten sitä voidaan luotettavasti mitata. Lisäksi työssä on tutkittu, millaisia fyysistä toimintakykyä kartoittavia mittareita on jo olemassa.
Opinnäytetyön menetelmäosuuteen kuuluivat fyysisen toimintakyvyn mittaamisen kuvaus, käsitteiden operationalisointi, mittarin kehittäminen sekä kyselylomakkeen laatiminen ja syntyneen kyselylomakkeen kuvaus. Käsitteiden operationalisointi koostui neljästä eri vaiheesta, joita olivat tutkittavan käsitteen hahmottaminen, käsitteen eri osa-alueiden määrittely, siirtyminen teoreettisesta kielestä arkikieleen sekä itse operationalisoinnin tarkka kuvaaminen. Operationalisoinnin lopputuloksena syntyi fyysisen toimintakyvyn neljä osa-aluetta, joita olivat lihasvoima ja hapenottokyky, ravitsemus, arjessa selviytyminen, terveydentila sekä sosiaalinen liikkuminen.
Lomakkeen ensimmäinen arviointi suoritettiin puhelinhaastatteluna kohderyhmään kuuluvalle henkilölle ja toinen sisältöarviointi suoritettiin projektissa työskennelleiden asiantuntijoiden avulla. Kyselyn kohdalla tulee muistaa, että ihmiset sopeutuvat hyvin toimimaan ympäristössään rajoitteineen ja omaan arvioon vaikuttavat myös muiden odotukset sekä käsitykset ja oma motivaatio sekä tavoitteet. Lopputuloksena syntynyttä lomaketta hyödynnettiin yhteistyöhankkeessa hyvinvointivaikutusten mittaamisessa. Lomakkeessa ja sen väittämissä on vielä jatkokehitettävää mm. käsitteiden ymmärtämisen sekä kaikkien osa-alueiden huomioimisen varmistamisessa. Lomaketta voidaan jatkossa hyödyntää myös tutkittaessa muiden sovellusten tai apuvälineiden fyysisiä hyvinvointivaikutuksia.