Tilintarkastuslainsäädännön muutosten vaikutukset tilintarkastukseen ja tilintarkastajan työhön Suomessa
Korkalainen, Auli (2017)
Korkalainen, Auli
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705148055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705148055
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee tilintarkastukseen vaikuttavaa lainsäädäntöä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tilintarkastuslainsäädännön sisältöä Suomessa, miten se on muuttunut sekä kuinka muutokset ovat vaikuttaneet tilintarkastukseen ja tilintarkastajan työhön.
Opinnäytetyössä esitellään lainsäädännön historiaa sekä kehitystä. Tutkimusta tukemassa on teoriaa tilintarkastuksesta, sen tavoitteista ja toteutuksesta. Tutkimus on kirjalliseen aineistoon perustuva laadullinen tutkimus, jossa käytetään aineistona suomalaista lainsäädäntöä sekä Euroopan unionin säädöksiä tilintarkastuksesta ja kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja. Näiden lisäksi aineistona käytetään monipuolisesti myös muita viranomaistekstejä, alan kirjallisuutta, lehtiartikkeleita sekä internetlähteitä.
Tilintarkastusta Suomessa sääntelee tilintarkastuslaki, joka on tilintarkastustoimintaa ohjaava yleislaki. Kansainväliset tilintarkastusalan standardit sekä Euroopan unionin säädökset vaikuttavat tilintarkastuslainsäädännön sisältöön ja näiden muutokset edellyttävät myös kansalliseen lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Vuonna 2014 annettiin uusi Euroopan unionin direktiivi 2014/56/EY sekä asetus 537/2014, joiden kansallinen käyttöönotto toteutui Suomessa vuonna 2016. Lakimuutos tehtiin kahdessa osassa, ja uudet lait astuivat voimaan 1.1.2016 sekä 19.8.2016.
Keskeisimpiä muutoksia ovat olleet esimerkiksi tutkinto- ja valvontajärjestelmien muutokset sekä lisäsäännökset yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksiin. Muutosten tavoitteena on tilintarkastuksen luotettavuuden sekä informatiivisuuden lisääminen. Negatiivisena vaikutuksena koetaan tilintarkastajien sallittujen työtehtävien rajoittamisesta aiheutuva mahdollinen työkentän kaventuminen sekä firmarotaation myötä asiakaskohtaisen tiedon vähentyminen.
Opinnäytetyössä esitellään lainsäädännön historiaa sekä kehitystä. Tutkimusta tukemassa on teoriaa tilintarkastuksesta, sen tavoitteista ja toteutuksesta. Tutkimus on kirjalliseen aineistoon perustuva laadullinen tutkimus, jossa käytetään aineistona suomalaista lainsäädäntöä sekä Euroopan unionin säädöksiä tilintarkastuksesta ja kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja. Näiden lisäksi aineistona käytetään monipuolisesti myös muita viranomaistekstejä, alan kirjallisuutta, lehtiartikkeleita sekä internetlähteitä.
Tilintarkastusta Suomessa sääntelee tilintarkastuslaki, joka on tilintarkastustoimintaa ohjaava yleislaki. Kansainväliset tilintarkastusalan standardit sekä Euroopan unionin säädökset vaikuttavat tilintarkastuslainsäädännön sisältöön ja näiden muutokset edellyttävät myös kansalliseen lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Vuonna 2014 annettiin uusi Euroopan unionin direktiivi 2014/56/EY sekä asetus 537/2014, joiden kansallinen käyttöönotto toteutui Suomessa vuonna 2016. Lakimuutos tehtiin kahdessa osassa, ja uudet lait astuivat voimaan 1.1.2016 sekä 19.8.2016.
Keskeisimpiä muutoksia ovat olleet esimerkiksi tutkinto- ja valvontajärjestelmien muutokset sekä lisäsäännökset yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksiin. Muutosten tavoitteena on tilintarkastuksen luotettavuuden sekä informatiivisuuden lisääminen. Negatiivisena vaikutuksena koetaan tilintarkastajien sallittujen työtehtävien rajoittamisesta aiheutuva mahdollinen työkentän kaventuminen sekä firmarotaation myötä asiakaskohtaisen tiedon vähentyminen.