Työhyvinvoinnin johtaminen suurissa ja pienissä yrityksissä
Puhakka, Erno (2017)
Puhakka, Erno
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117768
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutustua työhyvinvoinnin johtamiseen eri kokoluokan yrityksissä. Opinnäytetyö toteutettiin itsenäisenä tutkimuksena, ilman toimeksiantajaa. Tutkimusongelmana oli selvittää, miten työhyvinvoinnin johtaminen eroaa suurissa ja pienissä yrityksissä. Tutkimuksen kaksi alaongelmaa olivat: Miten yrityksen koko vaikuttaa sen näkemykseen työhyvinvoinnista? Miten erikokoisissa yrityksissä johdetaan työhyvinvointia? Tutkimus suoritettiin haastattelemalla Suomessa toimivien yritysten edustajia, pääosin henkilöstö- ja toimitusjohtajia. Tutkimuksen viitekehys kirjoitettiin tammi- ja helmikuun aikana ja haastattelut toteutettiin aikana helmikuu-huhtikuu 2017. Tutkimustulosten raportointi tapahtui huhti- ja toukokuun aikana.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin työhyvinvoinnin määritelmään, osa-alueisiin sekä työhyvinvoinnin johtamiseen. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivisia menetelmiä haastatteluiden muodossa. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä yhdeksän yrityksen edustajia, viittä suurten ja neljää pienten.
Johtaminen ja sen merkitys koettiin tärkeäksi useimmissa kohdeyrityksissä, koosta riippumatta. Työhyvinvointia määriteltäessä korostuivat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät fyysisten yli. Tutkimuksessa ilmeni työhyvinvointia koskevan teorian olevan pääosin universaalia yrityksen koosta riippumatta. Todelliset erot työhyvinvoinnin johtamisessa ilmenivät enimmäkseen vasta käytännön tasolla. Työhyvinvoinnin johtaminen todettiin suurten yritysten osalta tarkemmin ennalta säädellyksi ja jälkeenpäin seuratuksi kuin pienemmissä yrityksissä.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin työhyvinvoinnin määritelmään, osa-alueisiin sekä työhyvinvoinnin johtamiseen. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivisia menetelmiä haastatteluiden muodossa. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä yhdeksän yrityksen edustajia, viittä suurten ja neljää pienten.
Johtaminen ja sen merkitys koettiin tärkeäksi useimmissa kohdeyrityksissä, koosta riippumatta. Työhyvinvointia määriteltäessä korostuivat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät fyysisten yli. Tutkimuksessa ilmeni työhyvinvointia koskevan teorian olevan pääosin universaalia yrityksen koosta riippumatta. Todelliset erot työhyvinvoinnin johtamisessa ilmenivät enimmäkseen vasta käytännön tasolla. Työhyvinvoinnin johtaminen todettiin suurten yritysten osalta tarkemmin ennalta säädellyksi ja jälkeenpäin seuratuksi kuin pienemmissä yrityksissä.