Elintarvikelinjaston tuotannon tehostaminen LEAN-ajattelutavan mukaisesti
Kumpulainen, Juuso (2017)
Kumpulainen, Juuso
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107517
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107517
Tiivistelmä
LEAN-ajattelu on Japanista lähtöisin oleva johtamisfilosofia. LEAN-ajattelutavan päämääränä on poistaa kaikki arvoa tuottamattomat, prosesseille ei-välttämättömät toiminnot eli hukat, joita löydetään tuotannosta. Tällä tavoin pyritään parantamaan laatua, vähentämään kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tehostaa erään elintarvikkeisiin keskittyvän yrityksen omistamaa nesteannostelulinjaa ja elintarviketehdasta LEAN-johtamisfilosofian oppien mukaisesti. Kehitysprosessi tuli suorittaa siten, että yrityksen ei tarvinnut investoida muutoksiin ollenkaan.
Aluksi suoritettiin tehtaan toiminnan tarkastelu ja havainnointi. Tänä aikana keskityttiin etenkin työtapoihin ja prosesseihin sekä niihin mahdollisesti sisältyviin hukkiin. Alkukartoituksen avulla tehtiin muutos- ja parannusehdotuksia, joista osa otettiin käyttöön. Muutosten käyttöönoton jälkeen elintarviketehtaan toimintaa tarkasteltiin uudestaan.
Saatujen tulosten perusteella voidaan kehitysprosessia pitää onnistuneena. Muutosten ansiosta elintarvikelinjaston toimintaa saatiin tehostettua huomattavasti ilman suuria investointeja. Etenkin aloitustöiden järkeistämisellä oli suuri positiivinen vaikutus ajankäyttöön. Muutosten jälkeen asetusaikoihin ja pakkausaikaan käytettävä aika on lyhentynyt. Näin ollen tuotantopäivät ovat ajallisesti lyhyempiä, joka puolestaan heijastuu positiivisesti yrityksen menoihin. Lisäksi tehtaassa ja varastoissa vallitseva parempi järjestys helpottaa yrityksen työntekijöiden toimintaa ja antaa ulkopuolisille paremman kuvan yrityksen toiminnasta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tehostaa erään elintarvikkeisiin keskittyvän yrityksen omistamaa nesteannostelulinjaa ja elintarviketehdasta LEAN-johtamisfilosofian oppien mukaisesti. Kehitysprosessi tuli suorittaa siten, että yrityksen ei tarvinnut investoida muutoksiin ollenkaan.
Aluksi suoritettiin tehtaan toiminnan tarkastelu ja havainnointi. Tänä aikana keskityttiin etenkin työtapoihin ja prosesseihin sekä niihin mahdollisesti sisältyviin hukkiin. Alkukartoituksen avulla tehtiin muutos- ja parannusehdotuksia, joista osa otettiin käyttöön. Muutosten käyttöönoton jälkeen elintarviketehtaan toimintaa tarkasteltiin uudestaan.
Saatujen tulosten perusteella voidaan kehitysprosessia pitää onnistuneena. Muutosten ansiosta elintarvikelinjaston toimintaa saatiin tehostettua huomattavasti ilman suuria investointeja. Etenkin aloitustöiden järkeistämisellä oli suuri positiivinen vaikutus ajankäyttöön. Muutosten jälkeen asetusaikoihin ja pakkausaikaan käytettävä aika on lyhentynyt. Näin ollen tuotantopäivät ovat ajallisesti lyhyempiä, joka puolestaan heijastuu positiivisesti yrityksen menoihin. Lisäksi tehtaassa ja varastoissa vallitseva parempi järjestys helpottaa yrityksen työntekijöiden toimintaa ja antaa ulkopuolisille paremman kuvan yrityksen toiminnasta.