Tunteet ja tilastot pelissä : Jalkapalloselostuksien dramaturgian ja narraation muuttuminen 1980-luvulta tähän päivään
Karjalainen, Anssi (2017)
Karjalainen, Anssi
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107492
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee jalkapalloselostamisen narraation ja dramaturgian muutosta ajalta ennen internetiä 2010-luvulle. Tutkielmassa tarkastelen erityisesti, miten tarinat ja dramaturgia rakentuvat selostuksiin, mihin ne pohjautuvat ja miten selostaja käyttää niitä suorassa lähetyksessä. Tavoitteenani oli selvittää, kuinka paljon internetin ja suuren datamäärän mukaantulo on vaikuttanut selostajan työhön. Lisäksi selvitin, minkälainen tilanne alalla on vallalla nykyään ja miten selostajan työ voisi vielä kehittyä ja muuttua lähitulevaisuudessa.
Valitsin aiheen mielenkiinnon kohteideni vuoksi. Selostaminen ja urheilujournalismi ovat kiinnostaneet minua pitkään, ja tulevaisuudessa haluaisinkin työskennellä vähintäänkin urheilujournalismin parissa. Uskon, että tutkimuksen myötä pystyn myös kehittämään itseäni selostustyössä. Vastaavia aiheita on tutkittu aiemmin vähän, joten siinäkin mielessä koen aiheen olevan mielenkiintoinen. Samalla se on ajankohtainen, koska mediassa vallitsee jatkuvasti keskustelu median murroksesta ja siitä, minkälaiseksi ihmisille tarjottavaa journalismia pitäisi tulevaisuudessa muuttaa.
Tietoperustan lähteinä olen käyttänyt kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Kirjallisuus painottuu televisio- ja radiojournalismin sekä viestinnän lähteisiin, mutta joukossa on myös jalkapalloa, tarinankerrontaa sekä juontajan työtä käsitteleviä teoksia. Nettilähteissä olen viitannut muutamaan eri uutiseen, joissa on haastateltu tunnettuja selostajia, kuten Antero Mertarantaa ja Tuomas Virkkusta.
Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt laadullista eli kvalitatiivista aineistonhankintamenetelmää sekä narratiivista tutkimusmenetelmää. Tutkielmaa varten olen haastatellut neljää jalkapalloselostajaa, jotka ovat uransa aikana selostaneet lukuisia jalkapallo-otteluita. Heistä kaksi kuuluu niin kutsuttuun alan konkarisukupolveen, ja he ovat aloittaneet työn 1980-luvun lopussa tai 1990-luvun alussa. Kaksi nuorempaa haastateltavaa ovat tehneet selostamisesta itselleen ammatin 2000-luvulla. Haastatteluilla pyrin selvittämään, miten selostajat valmistautuvat ja tekevät tiedonhankintaa ennen selostusta ja miten dramaturgia rakentuu suorassa lähetyksessä. Kahdelta kokeneemmalta selostajalta kysyin muun muassa selostustyön muuttumisesta viimeisen 30 vuoden aikana.
Vanhan ja uuden ottelulähetyksen avulla analysoin kaksi eri selostusta ja pyrin löytämään niistä eroavaisuudet sekä vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Tuloksista selviää, että jalkapalloselostaminen on muuttunut vuosien saatossa asiantuntevammaksi, analyyttisemmaksi ja osittain myös viihteellisemmäksi. Lisäksi selostajan rooli ei ole nykyaikana enää samanlainen kuin se oli 1980-luvulla.
Valitsin aiheen mielenkiinnon kohteideni vuoksi. Selostaminen ja urheilujournalismi ovat kiinnostaneet minua pitkään, ja tulevaisuudessa haluaisinkin työskennellä vähintäänkin urheilujournalismin parissa. Uskon, että tutkimuksen myötä pystyn myös kehittämään itseäni selostustyössä. Vastaavia aiheita on tutkittu aiemmin vähän, joten siinäkin mielessä koen aiheen olevan mielenkiintoinen. Samalla se on ajankohtainen, koska mediassa vallitsee jatkuvasti keskustelu median murroksesta ja siitä, minkälaiseksi ihmisille tarjottavaa journalismia pitäisi tulevaisuudessa muuttaa.
Tietoperustan lähteinä olen käyttänyt kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Kirjallisuus painottuu televisio- ja radiojournalismin sekä viestinnän lähteisiin, mutta joukossa on myös jalkapalloa, tarinankerrontaa sekä juontajan työtä käsitteleviä teoksia. Nettilähteissä olen viitannut muutamaan eri uutiseen, joissa on haastateltu tunnettuja selostajia, kuten Antero Mertarantaa ja Tuomas Virkkusta.
Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt laadullista eli kvalitatiivista aineistonhankintamenetelmää sekä narratiivista tutkimusmenetelmää. Tutkielmaa varten olen haastatellut neljää jalkapalloselostajaa, jotka ovat uransa aikana selostaneet lukuisia jalkapallo-otteluita. Heistä kaksi kuuluu niin kutsuttuun alan konkarisukupolveen, ja he ovat aloittaneet työn 1980-luvun lopussa tai 1990-luvun alussa. Kaksi nuorempaa haastateltavaa ovat tehneet selostamisesta itselleen ammatin 2000-luvulla. Haastatteluilla pyrin selvittämään, miten selostajat valmistautuvat ja tekevät tiedonhankintaa ennen selostusta ja miten dramaturgia rakentuu suorassa lähetyksessä. Kahdelta kokeneemmalta selostajalta kysyin muun muassa selostustyön muuttumisesta viimeisen 30 vuoden aikana.
Vanhan ja uuden ottelulähetyksen avulla analysoin kaksi eri selostusta ja pyrin löytämään niistä eroavaisuudet sekä vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Tuloksista selviää, että jalkapalloselostaminen on muuttunut vuosien saatossa asiantuntevammaksi, analyyttisemmaksi ja osittain myös viihteellisemmäksi. Lisäksi selostajan rooli ei ole nykyaikana enää samanlainen kuin se oli 1980-luvulla.