Tekoäly varallisuuden hoitajana : Nuorten aikuisten mielipiteitä tekoälyn käytöstä sijoitusneuvonnassa ja varainhoidossa
Tynjälä, Tuomas (2017)
Tynjälä, Tuomas
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705097282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705097282
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tekoälyn käyttöä sijoitusneuvonnassa ja varainhoidossa sekä tutkia suuntaa antavasti nuorten aikuisten mielipiteitä aiheesta. Tarkoituksena oli esitellä robottisijoitusneuvojien toimintaa ja menestystä sijoitusmarkkinoilla sekä selvittää, miten nuoret aikuiset potentiaalisina asiakkaina suhtautuvat tällaiseen palveluun. Koska tekoälyn tarjoamat sijoituspalvelut ovat olleet suuri puheenaihe sijoitusmarkkinoilla viime aikoina, opinnäytetyö on hyvin ajankohtainen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta ja tutkittava kohderyhmä rajattiin nuoriin aikuisiin, joista otettiin harkinnanvarainen näyte. Kvantitatiivisen tutkimusotteen käyttö soveltui tutkimuskohteeseen hyvin, koska tutkimus tehtiin mielipidekyselynä. Harkinnanvaraista näytettä käyttämällä saatiin vastaajiksi nuoria aikuisia eri elämäntilanteissa ja erilaisilla taustoilla.
Tutkimuksen tuloksina saatiin monipuolista, tavoitteiden mukaista ja suuntaa antavaa tietoa nuorten aikuisten mielipiteistä liittyen tekoälyn käyttöön sijoitusneuvonnassa ja varainhoidossa. Tutkimukset osoittivat, että nuorilla aikuisilla on mahdollisesti enemmän luottamusta perinteiseen sijoitusneuvontaan ja varainhoitoon kuin tietokoneen tarjoamaan vaihtoehtoon. Toisaalta tuloksista voidaan havaita, että nuorilla aikuisilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa tekoälyn käytöstä sijoituspalveluissa varmemman kannan muodostamiseen. Havaittiin myös, että tutkimuksen vastaajaryhmässä mahdollisesti opiskelijat ja muuten sijoittamisesta kiinnostuneet nuoret olivat eniten kiinnostuneita tekoälyn tuomista mahdollisuuksista uusina palvelumuotoina pankki- ja sijoitusalalle. Heidän joukossaan esimerkiksi koulutustaustalla oli vaikutusta luottamukseen tekoälyn toimivuudesta sijoitusneuvojana.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta ja tutkittava kohderyhmä rajattiin nuoriin aikuisiin, joista otettiin harkinnanvarainen näyte. Kvantitatiivisen tutkimusotteen käyttö soveltui tutkimuskohteeseen hyvin, koska tutkimus tehtiin mielipidekyselynä. Harkinnanvaraista näytettä käyttämällä saatiin vastaajiksi nuoria aikuisia eri elämäntilanteissa ja erilaisilla taustoilla.
Tutkimuksen tuloksina saatiin monipuolista, tavoitteiden mukaista ja suuntaa antavaa tietoa nuorten aikuisten mielipiteistä liittyen tekoälyn käyttöön sijoitusneuvonnassa ja varainhoidossa. Tutkimukset osoittivat, että nuorilla aikuisilla on mahdollisesti enemmän luottamusta perinteiseen sijoitusneuvontaan ja varainhoitoon kuin tietokoneen tarjoamaan vaihtoehtoon. Toisaalta tuloksista voidaan havaita, että nuorilla aikuisilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa tekoälyn käytöstä sijoituspalveluissa varmemman kannan muodostamiseen. Havaittiin myös, että tutkimuksen vastaajaryhmässä mahdollisesti opiskelijat ja muuten sijoittamisesta kiinnostuneet nuoret olivat eniten kiinnostuneita tekoälyn tuomista mahdollisuuksista uusina palvelumuotoina pankki- ja sijoitusalalle. Heidän joukossaan esimerkiksi koulutustaustalla oli vaikutusta luottamukseen tekoälyn toimivuudesta sijoitusneuvojana.