Muistisairaan kivunhoidon toteutuminen : – Hoitajien näkökulma Lapin keskussairaalan osasto 5A:lla
Pelli, Eevi; Keränen, Kati; Pihlaja, Marjo-Riikka (2017)
Pelli, Eevi
Keränen, Kati
Pihlaja, Marjo-Riikka
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086937
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa muistisairaiden potilaiden kivunhoidon toteutuminen Lapin keskussairaalan sisätautien vuodeosasto 5A:lla. Tavoitteena oli selvittää hoitajien käyttämiä kivun arviointimenetelmiä ja etenevän muistisairauden tuomia haasteita kivunhoidolle. Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä ja ajankohtainen, koska etenevää muistisairautta sairastavien potilaiden määrän kasvaessa laadukkaaseen hoitotyöhön tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Myös toimeksiantajamme on huomannut aiheen haastavuuden ja halunnut selvittää opinnäytetyön avulla, miten osastolla voitaisiin kehittää käytäntöjä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli osastolla työskentelevät perus-, lähi- ja sairaanhoitajat. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla.
Tulosten perusteella hoitajat käyttivät kivun arviointimenetelmistä eniten kasvojen ilmeisiin, sanalliseen ilmaisuun ja käyttäytymiseen perustuvaa havainnointia. Muistisairaille tarkoitettuja kipumittareita osastolla ei ollut käytössä. Hoitajien mielestä monet tekijät vaikeuttivat kivun arviointia, mutta haasteellisimmaksi tekijäksi nostettiin potilaan vaikeus kertoa kivustaan sanallisesti, jolloin kivun arviointi perustuu hoitajan havainnointiin. Hoitoa vaikeutti hoitajien mukaan eniten se, että muistisairas saattaa kieltäytyä ottamasta lääkkeitään. Vain pieni osa hoitajista oli osallistunut muistisairaan kivunhoitoa käsittelevään koulutukseen, vaikka tulosten perusteella hoitajat pitivät sitä tarpeellisena.
Jatkossa kivun arviointia voisi helpottaa muistisairaille tarkoitetun kipumittarin kokeileminen osastolla. Jatkotutkimuksena voisi tällöin olla se, onko mittarin käyttöönotto helpottanut muistisairaan potilaan kivunhoitotyötä. Kivun hoitoa käsittelevän koulutuksen avulla hoitajat voisivat saada lisää keinoja muistisairaan kivunhoitoon.
Tulosten perusteella hoitajat käyttivät kivun arviointimenetelmistä eniten kasvojen ilmeisiin, sanalliseen ilmaisuun ja käyttäytymiseen perustuvaa havainnointia. Muistisairaille tarkoitettuja kipumittareita osastolla ei ollut käytössä. Hoitajien mielestä monet tekijät vaikeuttivat kivun arviointia, mutta haasteellisimmaksi tekijäksi nostettiin potilaan vaikeus kertoa kivustaan sanallisesti, jolloin kivun arviointi perustuu hoitajan havainnointiin. Hoitoa vaikeutti hoitajien mukaan eniten se, että muistisairas saattaa kieltäytyä ottamasta lääkkeitään. Vain pieni osa hoitajista oli osallistunut muistisairaan kivunhoitoa käsittelevään koulutukseen, vaikka tulosten perusteella hoitajat pitivät sitä tarpeellisena.
Jatkossa kivun arviointia voisi helpottaa muistisairaille tarkoitetun kipumittarin kokeileminen osastolla. Jatkotutkimuksena voisi tällöin olla se, onko mittarin käyttöönotto helpottanut muistisairaan potilaan kivunhoitotyötä. Kivun hoitoa käsittelevän koulutuksen avulla hoitajat voisivat saada lisää keinoja muistisairaan kivunhoitoon.