Epilepsiaa sairastavan nuoren osallisuus : kirjallisuuskatsaus
Hernesniemi-Ribeiro, Heta; Wirén, Mikaela (2017)
Hernesniemi-Ribeiro, Heta
Wirén, Mikaela
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056552
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056552
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata epilepsiaa sairastavien nuorten kokemuksia osallisuuteen yhteydessä olevista tekijöistä. Tavoitteena on, että opinäytetössämme koottua tietoa voidaan hyödyntää nuorten ja pitkäaikaisesti sairastavinen osallisuuden edistämiseksi käytännössä hoitotyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haut tehtiin Medic, Ovid Medline, Cochrane ja CINAHL-tietokannoista. Lisäksi aineistoa haettiin manuaalisesti. Kirjallisuuskatsauksen analyysiin valittiin yhteensä 8 artikkelia. Analyysimenetelmänä sovellettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tulokset luokiteltiin osallisuutta edistävien ja estävien tekijöiden mukaan.
Osallisuutta edistävät psykososiaalinen tuki, nuoren normaaliuden tunne, epilepsiatieto sekä nuoren autonomia. Ohjauksella ja tiedottamisella voidaan lisätä ymmärrystä epilepsiasta. Tieto edistää myönteisempää asennoitumista sairautta kohtaan. Tulokset osoittavat, että kohtaukset aiheuttavat rajoitteita ja pelkoa nuoren elämässä. Arkielämässä näkyvillä käytännön rajoitteilla ja ymmärryksen puutteella on osallisuutta estävä vaikutus epilepsiaa sairastavien nuorten elämässä. Kohtauksiin saattaa liittyä väärinkäsityksiä, jotka saattavat aiheuttaa negatiivistä asennoitumista niin nuoressa itsessään kuin nuoren ympäristössä. Epileptisiin kohtauksiin liittyvät asiat pelottavat nuoria ja niihin saattaa liittyä häpeän tunnetta. Ympäristön sairauteen liittämät reaktiot saattavat vaikuttavaa nuoren osallisuuteen myönteisesti tai kielteisesti.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haut tehtiin Medic, Ovid Medline, Cochrane ja CINAHL-tietokannoista. Lisäksi aineistoa haettiin manuaalisesti. Kirjallisuuskatsauksen analyysiin valittiin yhteensä 8 artikkelia. Analyysimenetelmänä sovellettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tulokset luokiteltiin osallisuutta edistävien ja estävien tekijöiden mukaan.
Osallisuutta edistävät psykososiaalinen tuki, nuoren normaaliuden tunne, epilepsiatieto sekä nuoren autonomia. Ohjauksella ja tiedottamisella voidaan lisätä ymmärrystä epilepsiasta. Tieto edistää myönteisempää asennoitumista sairautta kohtaan. Tulokset osoittavat, että kohtaukset aiheuttavat rajoitteita ja pelkoa nuoren elämässä. Arkielämässä näkyvillä käytännön rajoitteilla ja ymmärryksen puutteella on osallisuutta estävä vaikutus epilepsiaa sairastavien nuorten elämässä. Kohtauksiin saattaa liittyä väärinkäsityksiä, jotka saattavat aiheuttaa negatiivistä asennoitumista niin nuoressa itsessään kuin nuoren ympäristössä. Epileptisiin kohtauksiin liittyvät asiat pelottavat nuoria ja niihin saattaa liittyä häpeän tunnetta. Ympäristön sairauteen liittämät reaktiot saattavat vaikuttavaa nuoren osallisuuteen myönteisesti tai kielteisesti.