Perehdytyksen onnistuminen lasten vastuualueella : Perehdyttäjän näkökulma
Kumpulainen, Johanna; Lehtinen, Amanda; Tikka, Annina (2017)
Kumpulainen, Johanna
Lehtinen, Amanda
Tikka, Annina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056507
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa perehdyttäjinä toimineiden näkökulmasta perehdytyksen onnistumista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) lasten vastuualueella. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten perehdytys on onnistunut perehdyttäjien mielestä ja millaiseksi perehdyttäjät arvioivat antamaansa perehdytystä. Tavoitteena oli antaa tietoa työelämätaholle perehdytyksen onnistumisesta lasten vastuualueella. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi Likert -asteikollisia kysymyksiä sekä kaksi avointa kysymystä. Kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin E-lomake editorilla ja avoimet kysymykset analysoitiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Kohdejoukko muodostui sairaan- ja lastenhoitajista. Vastausprosentti oli 11% (N=33).
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että perehdytyksessä osa onnistui hyvin ja osa huonommin. Esimieheltä saatu kirjallinen materiaali perehdytyksen tueksi oli vähäistä. Yksilöllisten perehdytyssuunnitelmien teko oli myös vähäistä, eikä perehdytystä suunniteltu etukäteen. Perehdytysaika koettiin liian lyhyeksi ja perehdytys oli organisoitu perehdyttäjien mielestä huonosti. Tyytymättömiä perehdyttäjät olivat siihen, että yhteistä keskusteluaikaa ei oltu varattu tarpeeksi perehtyjien ja perehdyttäjien välille. Loppuarvioinnit toteutuivat harvoin. Työmäärää pidettiin liian suurena perehdytysaikana ja syitä siihen olivat osastolla oleva kiire, liian pieni henkilöstömitoitus sekä perehdytykseen erikseen varatun ajan puuttuminen. Onnistuneeksi koettiin se, että työyksikön perehdytyssuunnitelma, tavoitteet ja toimintatavat tunnettiin hyvin. Myös muiden työntekijöiden osallistuminen perehdytykseen ja samat työvuorot perehtyjän kanssa koettiin onnistuneiksi. Yksittäisten työtehtävien perehdytys ja niiden perustelu koettiin hyvänä. Perehdyttäjän tiedot ja taidot antaa perehdytystä nähtiin hyvänä sekä yhteistyö perehtyjän kanssa sujui myös hyvin. Lisäksi tyytyväisiä oltiin perehdyttäjän antamaan perehdytykseen.
Aikaisempi teoriatieto ja tutkimustulokset tukivat tuloksiamme. Perehdytystä tulisi kuitenkin kehittää koko ajan, jotta perehdytysprosessi pysyy ajantasaisena työtehtäviin nähden. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota tutkimustuloksissa havaittuihin perehdytyksen ongelmiin. Samasta aiheesta voisi tehdä opinnäytetyön myös laadullisella menetelmällä.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että perehdytyksessä osa onnistui hyvin ja osa huonommin. Esimieheltä saatu kirjallinen materiaali perehdytyksen tueksi oli vähäistä. Yksilöllisten perehdytyssuunnitelmien teko oli myös vähäistä, eikä perehdytystä suunniteltu etukäteen. Perehdytysaika koettiin liian lyhyeksi ja perehdytys oli organisoitu perehdyttäjien mielestä huonosti. Tyytymättömiä perehdyttäjät olivat siihen, että yhteistä keskusteluaikaa ei oltu varattu tarpeeksi perehtyjien ja perehdyttäjien välille. Loppuarvioinnit toteutuivat harvoin. Työmäärää pidettiin liian suurena perehdytysaikana ja syitä siihen olivat osastolla oleva kiire, liian pieni henkilöstömitoitus sekä perehdytykseen erikseen varatun ajan puuttuminen. Onnistuneeksi koettiin se, että työyksikön perehdytyssuunnitelma, tavoitteet ja toimintatavat tunnettiin hyvin. Myös muiden työntekijöiden osallistuminen perehdytykseen ja samat työvuorot perehtyjän kanssa koettiin onnistuneiksi. Yksittäisten työtehtävien perehdytys ja niiden perustelu koettiin hyvänä. Perehdyttäjän tiedot ja taidot antaa perehdytystä nähtiin hyvänä sekä yhteistyö perehtyjän kanssa sujui myös hyvin. Lisäksi tyytyväisiä oltiin perehdyttäjän antamaan perehdytykseen.
Aikaisempi teoriatieto ja tutkimustulokset tukivat tuloksiamme. Perehdytystä tulisi kuitenkin kehittää koko ajan, jotta perehdytysprosessi pysyy ajantasaisena työtehtäviin nähden. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota tutkimustuloksissa havaittuihin perehdytyksen ongelmiin. Samasta aiheesta voisi tehdä opinnäytetyön myös laadullisella menetelmällä.