Valmentavasta koulutuksesta kohti työelämää : yksilöllisiä työelämäratkaisuja kehitysvammaiselle nuorelle
Hautalahti, Katja (2017)
Hautalahti, Katja
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036276
Tiivistelmä
Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus (KTO) järjestää työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA-koulutus) kehitysvammaisille nuorille. Koulutuksen tarkoituksena on tukea nuoren itsenäistymistä ja valmiuksia siirtyä työelämään.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda näkyväksi kehitysvammaisten nuorten ajatuksia tulevaan työelämäänsä liittyen sekä kartoittaa kehitysvammaisen ihmisen työelämään pääsemistä edistäviä tekijöitä työhönvalmennuksessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Nuorten ajatuksia koskeva aineisto kerättiin haastattelemalla viittä KTO valmentavassa koulutuksessa opiskelevaa nuorta. Nuorten haastattelut koostuivat strukturoiduista lomakehaastatteluista sekä vapaamuotoisista haastatteluosuuksista. Työhönvalmennusta koskeva aineisto kerättiin teemahaastattelemalla saman organisaation työhönvalmentajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan vammaisille henkilöille tulee turvata yhdenvertaiset oikeudet työntekoon kuin muilla. (YK-liitto 2016). Vammaisten ihmisten oikeutta palkkatyöhön pidetään tasa-arvoisen työelämän edellytyksenä.
Tämän tutkimuksen mukaan palkallinen työsuhde ei kuitenkaan näyttäydy kovin tärkeänä asiana nuorten elämässä. Tutkimuksessa tulee esille, että nuoret ovat kiinnostuneita ennen kaikkea löytämään itsensä näköisen ammattialan ja toimintapaikan. Valintojensa pohjaksi he kaipaavat myös yksilölliseen tarpeeseensa kohdistettua tietoa ja kokemuksia sekä ohjaajan tukea.
Tutkimustulosten mukaan onnistunut työhönvalmennus edellyttää asiakaslähtöistä ja pitkäjänteistä työotetta, jossa asiakkaan työllistymisprosessille annetaan riittävästi aikaa ja jossa asiakkaan elämäntilanne huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Edellytykset pidempiaikaiselle työsuhteelle kasvavat, kun asiakkaan tarjoama työpanos ja työnantajan työvoimakysyntä saadaan kohtaamaan.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda näkyväksi kehitysvammaisten nuorten ajatuksia tulevaan työelämäänsä liittyen sekä kartoittaa kehitysvammaisen ihmisen työelämään pääsemistä edistäviä tekijöitä työhönvalmennuksessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Nuorten ajatuksia koskeva aineisto kerättiin haastattelemalla viittä KTO valmentavassa koulutuksessa opiskelevaa nuorta. Nuorten haastattelut koostuivat strukturoiduista lomakehaastatteluista sekä vapaamuotoisista haastatteluosuuksista. Työhönvalmennusta koskeva aineisto kerättiin teemahaastattelemalla saman organisaation työhönvalmentajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan vammaisille henkilöille tulee turvata yhdenvertaiset oikeudet työntekoon kuin muilla. (YK-liitto 2016). Vammaisten ihmisten oikeutta palkkatyöhön pidetään tasa-arvoisen työelämän edellytyksenä.
Tämän tutkimuksen mukaan palkallinen työsuhde ei kuitenkaan näyttäydy kovin tärkeänä asiana nuorten elämässä. Tutkimuksessa tulee esille, että nuoret ovat kiinnostuneita ennen kaikkea löytämään itsensä näköisen ammattialan ja toimintapaikan. Valintojensa pohjaksi he kaipaavat myös yksilölliseen tarpeeseensa kohdistettua tietoa ja kokemuksia sekä ohjaajan tukea.
Tutkimustulosten mukaan onnistunut työhönvalmennus edellyttää asiakaslähtöistä ja pitkäjänteistä työotetta, jossa asiakkaan työllistymisprosessille annetaan riittävästi aikaa ja jossa asiakkaan elämäntilanne huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Edellytykset pidempiaikaiselle työsuhteelle kasvavat, kun asiakkaan tarjoama työpanos ja työnantajan työvoimakysyntä saadaan kohtaamaan.