TOPI-reflektointityövälineen kehittäminen : työttömien ja työn ulkopuolella olevien henkilöiden työelämävalmiuksien vahvistaminen osana Työste-hanketta
Nurmi, Sonja; Soini, Johanna (2017)
Nurmi, Sonja
Soini, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036158
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin monimuotoisena kehittämistyönä. Kehittämistyön tavoitteena oli saattaa työttömille ja työn ulkopuolella oleville suunnattu uudenlainen henkilökohtainen reflektointityöväline digitaaliseen muotoon Kaisa Harmaalan kehittämästä paperisesta protoversiosta. Yhteistyökumppanina toimi Metropolian hallinnoima kaksivuotinen Työste-hanke (Työelämän ulkopuolella olevien työelämävalmiuksien ja työllistymisedellytysten edistäminen siltaustoiminnan avulla, ESR 2015–2017). Hankkeen tavoitteena on tukea työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia sekä ikäihmisiä heidän omassa arjessaan. Tarkoituksena on kehittää mielekästä ja yhteisöllistä toimintaa heidän asuinympäristössään.
Tämän opinnäytetyön kehittämisprosessin aikana reflektointityöväline sai nimekseen TOPI. Nimi TOPI muodostuu sanoista toiminta, oma suoriutuminen ja osallistuminen, paikka (ympäristö) sekä itsereflektointi. Työvälinettä käyttämällä henkilö voi tarkastella ja pohtia omaa osallistumistaan ja suoriutumistaan erilaisissa toiminnallisissa tilanteissa.
Reflektointityövälineen teoreettisen perustan luovat The Person–Environment–Occupation–Performance -model (PEOP), toiminnan terapeuttisen voiman malli sekä inhimillisen toiminnan mallista (Model Of Human Occupation, MOHO) erityisesti tahto- ja arvo-osuus. Kehittämistyö toteutettiin mukaillen konstruktiivisen tutkimuksen prosessimallia. Toteutuksessa saatu pääaineisto koostui neljän (4) työn ulkopuolella olevan henkilön teemahaastattelusta. Haastattelun kautta kerättiin tietoa elementeistä, joista muodostuu vetoava ja kohderyhmää parhaiten palveleva työväline. Saadun aineiston perusteella työvälinettä muokattiin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi. Haastattelu analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Tulokset koottiin taulukkoon teemoittelun mukaan. Kehittämistyössä tukevana aineistona oli myös kaksi yhteisöllisen ruokailuryhmän toteutus- ja havainnointitilannetta, joissa testattiin työvälineen paperista protoversiota.
Merkittävinä asioina kehittämistyössä nousivat työvälineen käyttäjälle tuoma hyöty sekä ryhmätoiminnan merkitys. Erityistä muutosta alkuperäiseen paperiseen versioon nähden olivat kysymysväittämien kieliasun muutokset sekä työvälineen visuaalinen ilme. Lopputuloksena TOPI luotiin digitaaliseen muotoon omalle Internet-sivustolle. TOPIn digitalisoinnista vastasivat Metropolian tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat.
Tämän opinnäytetyön kehittämisprosessin aikana reflektointityöväline sai nimekseen TOPI. Nimi TOPI muodostuu sanoista toiminta, oma suoriutuminen ja osallistuminen, paikka (ympäristö) sekä itsereflektointi. Työvälinettä käyttämällä henkilö voi tarkastella ja pohtia omaa osallistumistaan ja suoriutumistaan erilaisissa toiminnallisissa tilanteissa.
Reflektointityövälineen teoreettisen perustan luovat The Person–Environment–Occupation–Performance -model (PEOP), toiminnan terapeuttisen voiman malli sekä inhimillisen toiminnan mallista (Model Of Human Occupation, MOHO) erityisesti tahto- ja arvo-osuus. Kehittämistyö toteutettiin mukaillen konstruktiivisen tutkimuksen prosessimallia. Toteutuksessa saatu pääaineisto koostui neljän (4) työn ulkopuolella olevan henkilön teemahaastattelusta. Haastattelun kautta kerättiin tietoa elementeistä, joista muodostuu vetoava ja kohderyhmää parhaiten palveleva työväline. Saadun aineiston perusteella työvälinettä muokattiin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi. Haastattelu analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Tulokset koottiin taulukkoon teemoittelun mukaan. Kehittämistyössä tukevana aineistona oli myös kaksi yhteisöllisen ruokailuryhmän toteutus- ja havainnointitilannetta, joissa testattiin työvälineen paperista protoversiota.
Merkittävinä asioina kehittämistyössä nousivat työvälineen käyttäjälle tuoma hyöty sekä ryhmätoiminnan merkitys. Erityistä muutosta alkuperäiseen paperiseen versioon nähden olivat kysymysväittämien kieliasun muutokset sekä työvälineen visuaalinen ilme. Lopputuloksena TOPI luotiin digitaaliseen muotoon omalle Internet-sivustolle. TOPIn digitalisoinnista vastasivat Metropolian tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat.