"...sillein ettei oo mittään tekemistä sitte." : lasten kokemuksia vanhempiensa älylaitteiden käytöstä
Heleste, Anna-Leena; Hertell, Matilda; Kallio, Elina (2017)
Heleste, Anna-Leena
Hertell, Matilda
Kallio, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036136
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää 5–6-vuotiaiden lasten kokemuksia vanhempiensa älylaitteiden käytöstä. Tässä työssä älylaitteilla tarkoitetaan älypuhelimia, tietokoneita sekä tabletteja. Tarkoitus oli myös tuoda esiin, mitä lapset ajattelevat vanhempiensa tekevän älylaitteillaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään pääkaupunkiseudulla toimivan päiväkodin kanssa. Vanhempien, toisin kuin lasten ja nuorten, älylaitteiden käytöstä löytyy tällä hetkellä vähän aineistoa. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin vanhempien älylaitteiden käyttöä lasten näkökulmasta.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja aineistonhankintamenetelmänä käytettiin ryhmämuotoista teemahaastattelua. Haastateltuja lapsia oli yhteensä seitsemän, ja haastattelut toteutettiin kahdella eri kerralla. Haastatteluissa käytettiin toiminnallisia ratkaisuja, kuten käsinukkea ja piirtämistä, lasten jännityksen lieventäjänä ja keskustelun virittäjänä. Osallisuuden merkitys lapsen arjessa ja vanhemman sensitiivisyys varhaisessa vuorovaikutuksessa toimivat opinnäytetyössä ohjaavina näkökulmina. Aineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin menetelmin.
Haastatteluiden mukaan vanhemmat tekevät älylaitteillaan töitä, soittavat puheluita ja käyttävät sosiaalista mediaa. Lisäksi kävi ilmi, että vanhempien ollessa älylaitteillaan myös lapset käyttävät omia laitteitaan samanaikaisesti. Osa lapsista kertoi harmistuvansa, kun he älylaitteen läsnä ollessa jäävät vaille huomiota, eikä yhteyden saaminen vanhempaan aina onnistu. Haastateltavat toivoivat myös, että vanhemmat viettäisivät heidän kanssaan enemmän aikaa. Analysoidusta aineistosta muodostui kolme eri teemaa, jotka ovat älylaitteiden käyttö perheessä, lasten tuntemuksia vanhempiensa huomion jakautumisesta ja lasten toiveita yhteisestä tekemisestä vanhempiensa kanssa.
Opinnäytetyö osoitti, että älylaitteet ovat vahvasti läsnä lasten arjessa. Älylaitteiden käytön moninaistumisen myötä olisi tämän kaltaisen tutkielman uusinta mielenkiintoista esimerkiksi 10 vuoden päästä. Näin voitaisiin verrata tämän opinnäytetyön tuloksia tulevien sukupolvien lasten ajatuksiin. Yhteistyökumppanimme voi hyödyntää tästä opinnäytetyöstä saatuja tuloksia päiväkodissa tehtävissä projekteissa, joiden kautta myös vanhemmat tulevat tietoisiksi lasten ajatuksista.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja aineistonhankintamenetelmänä käytettiin ryhmämuotoista teemahaastattelua. Haastateltuja lapsia oli yhteensä seitsemän, ja haastattelut toteutettiin kahdella eri kerralla. Haastatteluissa käytettiin toiminnallisia ratkaisuja, kuten käsinukkea ja piirtämistä, lasten jännityksen lieventäjänä ja keskustelun virittäjänä. Osallisuuden merkitys lapsen arjessa ja vanhemman sensitiivisyys varhaisessa vuorovaikutuksessa toimivat opinnäytetyössä ohjaavina näkökulmina. Aineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin menetelmin.
Haastatteluiden mukaan vanhemmat tekevät älylaitteillaan töitä, soittavat puheluita ja käyttävät sosiaalista mediaa. Lisäksi kävi ilmi, että vanhempien ollessa älylaitteillaan myös lapset käyttävät omia laitteitaan samanaikaisesti. Osa lapsista kertoi harmistuvansa, kun he älylaitteen läsnä ollessa jäävät vaille huomiota, eikä yhteyden saaminen vanhempaan aina onnistu. Haastateltavat toivoivat myös, että vanhemmat viettäisivät heidän kanssaan enemmän aikaa. Analysoidusta aineistosta muodostui kolme eri teemaa, jotka ovat älylaitteiden käyttö perheessä, lasten tuntemuksia vanhempiensa huomion jakautumisesta ja lasten toiveita yhteisestä tekemisestä vanhempiensa kanssa.
Opinnäytetyö osoitti, että älylaitteet ovat vahvasti läsnä lasten arjessa. Älylaitteiden käytön moninaistumisen myötä olisi tämän kaltaisen tutkielman uusinta mielenkiintoista esimerkiksi 10 vuoden päästä. Näin voitaisiin verrata tämän opinnäytetyön tuloksia tulevien sukupolvien lasten ajatuksiin. Yhteistyökumppanimme voi hyödyntää tästä opinnäytetyöstä saatuja tuloksia päiväkodissa tehtävissä projekteissa, joiden kautta myös vanhemmat tulevat tietoisiksi lasten ajatuksista.