Musiikki ja tanssi tasavertaisina : Musiikin dynamiikan, rytmin ja tunnelman vaikutus liikkeen ja musiikin suhteeseen
Salmela, Meri (2017)
Salmela, Meri
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036135
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036135
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee musiikin dynamiikan, rytmin ja tunnelman vaikutusta liikkeeseen tanssiteoksen luomisprosessissa. Tietoperusta pohjautuu sekä musiikin että tanssin lähdekirjallisuuteen ja siinä avataan musiikin ja tanssin näkökulmasta keskeisiä käsitteitä aiheeseen liittyen, kuten dynamiikka, instrumentaatio ja kompositio, rytmi ja liikkeenrytmi, rakenne, tunnelma sekä sointi ja äänimaailma. Tutkimus on toteutettu autoetnografisena, ja se perustuu tanssiteoksen luomisprosessiin.
Tietoperustassa pohditaan, millä tavoin musiikki pyrkii tuomaan kuuntelijassa tunteita esiin W. Jay Dowlingin ja Dane L. Harwoodin tutkimukseen perustuen, ja auttaa sitä kautta ymmärtämään, miksi musiikki tuntuu koreografian luomisprosessissa usein niin voimakkaasti ohjailevalta. Myös rytmin käsitteen selittäminen auttaa näkemään rytmin laajempana kokonaisuutena. Rytmi vaikuttaa myös rakenteellisena tekijänä sekä musiikissa että tanssissa ja on aina osana ihmisenä olemista.
Analysoin taiteellisen prosessin kulkua tietoperustaan pohjaten ja teoksen luomisprosessia käsitellään alkaen musiikin valinnasta ja liikelähtöisyydestä. Tutkin musiikin vaikutusta liikkeeseen rytmittämisen ja rakenteen sekä tarinallisuuden ja tunnelman näkökulmasta.
Musiikin valinnan prosessissa voimakkaimpina vaikuttajina ovat musiikin tunnelma, instrumentaatio ja rytmisyys. Tanssinopettajana olen työstänyt tuntisarjojani aina musiikin muotorakenteita seuraillen, mutta liikelähtöisyys on auttanut vahvistamaan liikkeen roolia tasavertaisena musiikin rinnalla.
Tutkimuksen loppupäätelmä on, että musiikilla on useita tapoja vaikuttaa liikeeseen, ja kun musiikkiin perehtyy tarpeeksi, on mahdollista luoda mielenkiintoisia yllätyksellisiä tanssiteoksia myös valmiiseen äänitettyyn musiikkiin, ilman että liike tai musiikki joutuisi alisteiseen asemaan. Tutkimuksen kautta oma ymmärrys sekä musiikista että liikkeestä syveni, ja sain tanssintekijänä ja tanssinopettajana lisää työkaluja käyttööni.
Jatkotutkimusehdotuksena on syventää tutkimusta liikkeen tavasta tuoda esiin ja ilmentää tunteita. Lisäksi liikkeen soinnin käsitettä voisi tutkia pidemmälle ja syventää. Musiikin ja liikkeen suhteen syventämisestä voisi tehdä oppaan tanssinopettajille, jotta he löytäisivät uusia keinoja hyödyntää musiikkia työssään, ja oppisivat syvemmin arvostamaan sekä omaa taiteenlajiaan että musiikkia taiteenlajina.
Tietoperustassa pohditaan, millä tavoin musiikki pyrkii tuomaan kuuntelijassa tunteita esiin W. Jay Dowlingin ja Dane L. Harwoodin tutkimukseen perustuen, ja auttaa sitä kautta ymmärtämään, miksi musiikki tuntuu koreografian luomisprosessissa usein niin voimakkaasti ohjailevalta. Myös rytmin käsitteen selittäminen auttaa näkemään rytmin laajempana kokonaisuutena. Rytmi vaikuttaa myös rakenteellisena tekijänä sekä musiikissa että tanssissa ja on aina osana ihmisenä olemista.
Analysoin taiteellisen prosessin kulkua tietoperustaan pohjaten ja teoksen luomisprosessia käsitellään alkaen musiikin valinnasta ja liikelähtöisyydestä. Tutkin musiikin vaikutusta liikkeeseen rytmittämisen ja rakenteen sekä tarinallisuuden ja tunnelman näkökulmasta.
Musiikin valinnan prosessissa voimakkaimpina vaikuttajina ovat musiikin tunnelma, instrumentaatio ja rytmisyys. Tanssinopettajana olen työstänyt tuntisarjojani aina musiikin muotorakenteita seuraillen, mutta liikelähtöisyys on auttanut vahvistamaan liikkeen roolia tasavertaisena musiikin rinnalla.
Tutkimuksen loppupäätelmä on, että musiikilla on useita tapoja vaikuttaa liikeeseen, ja kun musiikkiin perehtyy tarpeeksi, on mahdollista luoda mielenkiintoisia yllätyksellisiä tanssiteoksia myös valmiiseen äänitettyyn musiikkiin, ilman että liike tai musiikki joutuisi alisteiseen asemaan. Tutkimuksen kautta oma ymmärrys sekä musiikista että liikkeestä syveni, ja sain tanssintekijänä ja tanssinopettajana lisää työkaluja käyttööni.
Jatkotutkimusehdotuksena on syventää tutkimusta liikkeen tavasta tuoda esiin ja ilmentää tunteita. Lisäksi liikkeen soinnin käsitettä voisi tutkia pidemmälle ja syventää. Musiikin ja liikkeen suhteen syventämisestä voisi tehdä oppaan tanssinopettajille, jotta he löytäisivät uusia keinoja hyödyntää musiikkia työssään, ja oppisivat syvemmin arvostamaan sekä omaa taiteenlajiaan että musiikkia taiteenlajina.