LASTENHOITO KOTOUTUMISEN TUKENA : Suomen kielen kurssien lastenhoidon kehittäminen
Lavikainen, Satu (2017)
Lavikainen, Satu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705026067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705026067
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Lavikainen, Satu. Lastenhoito kotoutumisen tukena. Suomen kielen kurssien lastenhoidon kehittäminen. Kevät 2017, 68 s., 6 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomin (AMK) + lastentarhanopettaja kelpoisuus.
Opinnäytetyö käsittelee kotivanhempien suomen kielen ryhmien lastenhoitoa ja sen kehittämistä. Lyhenteenä kurssista käytetään nimitystä KOTVA-kurssi eli kotivanhempien kurssi. Kotivanhemmalla tarkoitetaan vanhempia, jotka hoitavat kotona lapsia vanhempainvapaalla tai kotihoidontuella. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää, miten lastenhoitotoimintaa voi kehittää sekä miten työntekijät pystyvät tukemaan lasten kotoutumista. Opinnäytetyön näkökulma on lapsissa, lastenhoidossa sekä monikulttuurisuudessa ja kotoutumisessa.
Opinnäytetyö on toiminnallinen produktio, jossa on käytetty toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Toimintatutkimuksen sykli koostuu suunnittelusta, toiminnasta, havainnoinnista ja arvioinnista. Opinnäytetyö muodostuu toimintatutkimuksen yhdestä syklistä eli ensimmäisestä vaiheesta. Opinnäytetyön tutkimuksellisen osan muodostaa työntekijöille tehty alkukartoitus ja sen analysointi. Kyselystä saadun tiedon, toiminnan havainnoinnin sekä sitä tukevan teorian pohjalta toteutettiin opinnäytetyön toiminnallinen osa eli kehittämispäivä. Kehittämispäivässä käsiteltiin kulttuuritietoisuutta, toiminnan tavoitteita, toiminnan rakenteita ja toimintaympäristöä sekä vuorovaikutusta. Palautetta kerättiin työntekijöiltä kehittämispäivän päätteeksi sekä yhteistyötaholta lukukauden päätyttyä.
Toimintatutkimuksesta saadun tiedon mukaan tavoitteellinen pedagogisuus oli jäänyt pois lastenhoitotoiminasta. Tähän vaikuttavia tekijöitä vastausten perusteella oli henkilöstöresurssit, lasten ikä ja vanhempien epäsäännölliset osallistumiset ryhmään.
Toiminta nähtiin tavoitteelliseksi lastenhoidon näkökulmasta, kun se tarjoaa turvallisen rauhallisen ympäristön, missä lapsi on keskiössä tarpeineen ja hänen ikätasonsa kuuluva moniaistinen tutkiminen mahdollistuu. Ensisijaiseksi koettiin lasten turvallisuus ja hoivan tarve.
Opinnäytetyö käynnisti prosessin, jonka myötä toiminnan tavoitteellisuus mahdollistuu paremmin. Kehittämispäivässä luotiin yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt sekä luotiin mahdollisuus yhteistyölle. Kyselyistä saatujen tulosten avulla pystyttiin perustelemaan, että lisäresurssi lastenhoidolle olisi tarpeellista. Lisäresurssi, joka on kohdennettu lastenhoitoon, tuo tavoitteellisen pedagogisen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen mahdolliseksi tulevaisuudessa.
Asiasanat: kotoutuminen, monikulttuurisuus, lapsi, lastenhoito
Lavikainen, Satu. Lastenhoito kotoutumisen tukena. Suomen kielen kurssien lastenhoidon kehittäminen. Kevät 2017, 68 s., 6 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomin (AMK) + lastentarhanopettaja kelpoisuus.
Opinnäytetyö käsittelee kotivanhempien suomen kielen ryhmien lastenhoitoa ja sen kehittämistä. Lyhenteenä kurssista käytetään nimitystä KOTVA-kurssi eli kotivanhempien kurssi. Kotivanhemmalla tarkoitetaan vanhempia, jotka hoitavat kotona lapsia vanhempainvapaalla tai kotihoidontuella. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää, miten lastenhoitotoimintaa voi kehittää sekä miten työntekijät pystyvät tukemaan lasten kotoutumista. Opinnäytetyön näkökulma on lapsissa, lastenhoidossa sekä monikulttuurisuudessa ja kotoutumisessa.
Opinnäytetyö on toiminnallinen produktio, jossa on käytetty toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Toimintatutkimuksen sykli koostuu suunnittelusta, toiminnasta, havainnoinnista ja arvioinnista. Opinnäytetyö muodostuu toimintatutkimuksen yhdestä syklistä eli ensimmäisestä vaiheesta. Opinnäytetyön tutkimuksellisen osan muodostaa työntekijöille tehty alkukartoitus ja sen analysointi. Kyselystä saadun tiedon, toiminnan havainnoinnin sekä sitä tukevan teorian pohjalta toteutettiin opinnäytetyön toiminnallinen osa eli kehittämispäivä. Kehittämispäivässä käsiteltiin kulttuuritietoisuutta, toiminnan tavoitteita, toiminnan rakenteita ja toimintaympäristöä sekä vuorovaikutusta. Palautetta kerättiin työntekijöiltä kehittämispäivän päätteeksi sekä yhteistyötaholta lukukauden päätyttyä.
Toimintatutkimuksesta saadun tiedon mukaan tavoitteellinen pedagogisuus oli jäänyt pois lastenhoitotoiminasta. Tähän vaikuttavia tekijöitä vastausten perusteella oli henkilöstöresurssit, lasten ikä ja vanhempien epäsäännölliset osallistumiset ryhmään.
Toiminta nähtiin tavoitteelliseksi lastenhoidon näkökulmasta, kun se tarjoaa turvallisen rauhallisen ympäristön, missä lapsi on keskiössä tarpeineen ja hänen ikätasonsa kuuluva moniaistinen tutkiminen mahdollistuu. Ensisijaiseksi koettiin lasten turvallisuus ja hoivan tarve.
Opinnäytetyö käynnisti prosessin, jonka myötä toiminnan tavoitteellisuus mahdollistuu paremmin. Kehittämispäivässä luotiin yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt sekä luotiin mahdollisuus yhteistyölle. Kyselyistä saatujen tulosten avulla pystyttiin perustelemaan, että lisäresurssi lastenhoidolle olisi tarpeellista. Lisäresurssi, joka on kohdennettu lastenhoitoon, tuo tavoitteellisen pedagogisen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen mahdolliseksi tulevaisuudessa.
Asiasanat: kotoutuminen, monikulttuurisuus, lapsi, lastenhoito