Ryhmätoimintoihin osallistuvien asiakkaiden kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen palveluista ja kehittämistarpeista Kainuussa
Määttä, Nina; Tampio, Arja (2017)
Määttä, Nina
Tampio, Arja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704305825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704305825
Tiivistelmä
Määttä, Nina & Tampio, Arja. Ryhmätoimintoihin osallistuvien asiakkaiden kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen palveluista ja kehittämistarpeista Kainuussa. Pieksämäki, kevät 2017, 68 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ryhmätoiminnassa mukana olevien asiakkaiden kokemuksia sosiaalisesta kuntoutuksesta Kainuussa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada asiakkaiden näkökulma esiin sosiaalisesta kuntoutuksen palveluista ja niiden kehittämistarpeista. Opinnäytetyön tuottamaa tutkittua tietoa on hyödynnetty yhtenä osana Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueella toteutettua sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisprosessia. Sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu- ja kehittämisprosessin taustalla oli 1.4.2015 voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki, joka velvoitti kuntia järjestämään tarvittavat sosiaalisen kuntouksen palvelut.
Tutkimuksen asiakashaastattelut toteutettiin Kainuun alueella toimivissa sosiaalisen kuntoutuksen, kuntouttavan työtoiminnan, vammaispalvelujen, kolmannen sektorin ja etsivän nuorisotyön ryhmissä. Haastatteluihin osallistu 40 asiakasta. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, suullista kyselyä käyttäen ryhmämuotoisesti. Kerätty aineisto on analysoitu teemoittain ja aineistolähtöisen sisältöanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan asiakkaat kokivat tarpeellisiksi ja tärkeiksi palveluiksi arkeen, talouteen, asioiden hoitamiseen ja asumiseen liittyvät palvelut, henkilökohtaisen kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen, erilaiset ryhmätoiminnot, kuntouttavan työtoiminnan, työhönvalmennuksen, työhön ja koulutukseen liittyvät palvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen kytkemisen kiinteäksi osaksi sosiaalista kuntoutusta. Asiakkaiden hyviksi kokemat palvelut ja asiat liittyivät tasavertaiseen kohtaamiseen ja yhdessä tekemiseen.
Kehittämiskohteiksi asiakkaat kokivat palvelujärjestelmään liittyvät asiat. Opinnäytetyössä selvisi, että palvelut ovat hajallaan. Sen lisäksi asiakkailla ei ollut riittävästi tietoa palveluista ja niihin pääsemiseen koettiin vaikeaksi. Asiakkaiden tuen tarpeet liittyivät elämäntilanteen selvittämiseen, asumiseen, asioiden hoitamiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, talousasioihin, ajankäyttöön ja päivärytmiin, päihteidenkäyttöön ja mielenterveysongelmiin, hyvinvointiin, elämänhallintaan ja työtoimintaan. Asiakkaat ilmaisivat tarvitsevansa palveluja ja toimintoja myös virka-ajan ulkopuolella. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sosiaalista kuntoutusta ja siihen kuuluvia palveluja tulee kehittää. Tutkimuksen tuottamaa tietoa on hyödynnetty SOS-Kainuu-hankkeen selvitystyössä. Sosiaalista kuntoutusta kehittävä hanke käynnistyi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä 16.1.2017.
Avainsanat: kuntouttava työtoiminta, kvalitatiivinen tutkimus, sosiaalihuoltolaki, sosiaalinen kuntoutus
Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ryhmätoiminnassa mukana olevien asiakkaiden kokemuksia sosiaalisesta kuntoutuksesta Kainuussa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada asiakkaiden näkökulma esiin sosiaalisesta kuntoutuksen palveluista ja niiden kehittämistarpeista. Opinnäytetyön tuottamaa tutkittua tietoa on hyödynnetty yhtenä osana Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueella toteutettua sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisprosessia. Sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu- ja kehittämisprosessin taustalla oli 1.4.2015 voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki, joka velvoitti kuntia järjestämään tarvittavat sosiaalisen kuntouksen palvelut.
Tutkimuksen asiakashaastattelut toteutettiin Kainuun alueella toimivissa sosiaalisen kuntoutuksen, kuntouttavan työtoiminnan, vammaispalvelujen, kolmannen sektorin ja etsivän nuorisotyön ryhmissä. Haastatteluihin osallistu 40 asiakasta. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, suullista kyselyä käyttäen ryhmämuotoisesti. Kerätty aineisto on analysoitu teemoittain ja aineistolähtöisen sisältöanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan asiakkaat kokivat tarpeellisiksi ja tärkeiksi palveluiksi arkeen, talouteen, asioiden hoitamiseen ja asumiseen liittyvät palvelut, henkilökohtaisen kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen, erilaiset ryhmätoiminnot, kuntouttavan työtoiminnan, työhönvalmennuksen, työhön ja koulutukseen liittyvät palvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen kytkemisen kiinteäksi osaksi sosiaalista kuntoutusta. Asiakkaiden hyviksi kokemat palvelut ja asiat liittyivät tasavertaiseen kohtaamiseen ja yhdessä tekemiseen.
Kehittämiskohteiksi asiakkaat kokivat palvelujärjestelmään liittyvät asiat. Opinnäytetyössä selvisi, että palvelut ovat hajallaan. Sen lisäksi asiakkailla ei ollut riittävästi tietoa palveluista ja niihin pääsemiseen koettiin vaikeaksi. Asiakkaiden tuen tarpeet liittyivät elämäntilanteen selvittämiseen, asumiseen, asioiden hoitamiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, talousasioihin, ajankäyttöön ja päivärytmiin, päihteidenkäyttöön ja mielenterveysongelmiin, hyvinvointiin, elämänhallintaan ja työtoimintaan. Asiakkaat ilmaisivat tarvitsevansa palveluja ja toimintoja myös virka-ajan ulkopuolella. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sosiaalista kuntoutusta ja siihen kuuluvia palveluja tulee kehittää. Tutkimuksen tuottamaa tietoa on hyödynnetty SOS-Kainuu-hankkeen selvitystyössä. Sosiaalista kuntoutusta kehittävä hanke käynnistyi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä 16.1.2017.
Avainsanat: kuntouttava työtoiminta, kvalitatiivinen tutkimus, sosiaalihuoltolaki, sosiaalinen kuntoutus