Starttilannoituksen ja lehtilannoituksen vaikutus perunan satoon ja mukulalukuun
Jaakkola, Jussi (2017)
Jaakkola, Jussi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704295795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704295795
Tiivistelmä
Perunan lannoituksessa on Suomessa viime vuosina yleistynyt starttilannoituksen käyttö ja perunan kasvukauden aikainen täydennyslannoitus. Starttilannoituksen yleistymisellä on pyritty kasvattamaan satotasoa peltohehtaarilta, perunan alkukehityksen nopeuttamisella ja mukulaluvun lisäyksellä. Lehtilannoitus on yleistynyt sen käyttöhelppouden takia, koska useimmat aineet on mahdollista levittää kasvustoon yhdessä muiden kasvinsuojeluaineiden kanssa.
Opinnäytetyöni sisältää yhden vuoden lannoituskokeen, jonka tarkoituksena oli selvittää sijoitetun starttilannoituksen vaikutusta perunan mukulalukuun ja satoon. Vertailukohteena olivat koejäsenet, jotka saivat starttilannoituksen kaksi viikkoa istutuksen jälkeen hajalevitettynä ja mullattuna. Lannoituskokeessa oli mukana myös lehtilannoituskoe, jonka tarkoituksena oli selvittää lehtilannoituksen vaikutusta mukulalukuun ja satoon, kun lannoite levitetään mukulanmuodostusvaiheessa. Lisäksi tutkittiin, lisääkö kasvukauden lopulla annettu lehtilannoite satotasoa. Vertailukohteena olivat koejäsenet, joita ei lehtilannoitettu.
Kasvukausi 2015, jolloin lannoituskoe toteutettiin, oli hyvin kylmä. Epäedullisissa kasvuolosuhteissa peruna käyttää huonosti maan ravinteita hyväkseen, joten koejäsenet, jotka olivat saaneet sijoitetun starttilannoituksen, tuottivat suuremman sadon, kuin koejäsenet, joille starttilannoite levitettiin myöhemmin. Lehtilannoituskokeen tulokset olivat ristiriitaisia keskenään. Jokainen lehtilannoituskerta kuitenkin nosti satotasoa vaihtelevasti. Mukulalukuun lehtilannoituksella ei kokeessa ollut suurta merkitystä.
Jokaisen koeruudun tuloksista tehtiin katelaskelmat. Katelaskelmissa otettiin huomioon lannoitustavan tuomat lisäkustannukset, kuten ylimääräinen työ ja lisälannoitus kustannukset. Katelaskelmissa huomioitiin myös lannoitustavan tuoma sadonlisäys. Sijoitettu starttilannoitus oli kannattavaa, kun katelaskuja verrattiin koeruutuihin, joiden starttilannoitus oli hajalevitetty kaksi viikkoa myöhemmin. Lehtilannoitus ei tuottanut aina satoa niin paljon, että sadonlisäys olisi kattanut lannoituskustannukset.
Opinnäytetyöni sisältää yhden vuoden lannoituskokeen, jonka tarkoituksena oli selvittää sijoitetun starttilannoituksen vaikutusta perunan mukulalukuun ja satoon. Vertailukohteena olivat koejäsenet, jotka saivat starttilannoituksen kaksi viikkoa istutuksen jälkeen hajalevitettynä ja mullattuna. Lannoituskokeessa oli mukana myös lehtilannoituskoe, jonka tarkoituksena oli selvittää lehtilannoituksen vaikutusta mukulalukuun ja satoon, kun lannoite levitetään mukulanmuodostusvaiheessa. Lisäksi tutkittiin, lisääkö kasvukauden lopulla annettu lehtilannoite satotasoa. Vertailukohteena olivat koejäsenet, joita ei lehtilannoitettu.
Kasvukausi 2015, jolloin lannoituskoe toteutettiin, oli hyvin kylmä. Epäedullisissa kasvuolosuhteissa peruna käyttää huonosti maan ravinteita hyväkseen, joten koejäsenet, jotka olivat saaneet sijoitetun starttilannoituksen, tuottivat suuremman sadon, kuin koejäsenet, joille starttilannoite levitettiin myöhemmin. Lehtilannoituskokeen tulokset olivat ristiriitaisia keskenään. Jokainen lehtilannoituskerta kuitenkin nosti satotasoa vaihtelevasti. Mukulalukuun lehtilannoituksella ei kokeessa ollut suurta merkitystä.
Jokaisen koeruudun tuloksista tehtiin katelaskelmat. Katelaskelmissa otettiin huomioon lannoitustavan tuomat lisäkustannukset, kuten ylimääräinen työ ja lisälannoitus kustannukset. Katelaskelmissa huomioitiin myös lannoitustavan tuoma sadonlisäys. Sijoitettu starttilannoitus oli kannattavaa, kun katelaskuja verrattiin koeruutuihin, joiden starttilannoitus oli hajalevitetty kaksi viikkoa myöhemmin. Lehtilannoitus ei tuottanut aina satoa niin paljon, että sadonlisäys olisi kattanut lannoituskustannukset.