Maatalouslomittajien työtapaturmat 2007-2015 : Sastamalan lomituspalvelut
Pyykkö, Tanja (2017)
Pyykkö, Tanja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704265464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704265464
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin maatalouslomittajille tapahtuneita työtapaturmia Sastamalan Lomituspalvelujen alueella vuosina 2007-2015. Tilastojen perusteella analysoitiin millaisia ja minkälaisissa työpaikoissa työtapaturmia sattuu. Vertailtiin eroja vuosien välillä. Pohdittiin syitä ja parannusehdotuksia.
Sastamalan lomituspalvelun alueella tehdään vuosittain keskimäärin 30 600 lomituspäivää ja työtapaturmia sattuu 0,7-1,5 kappaletta 1000 lomituspäivää kohti. Tapaturmien määrä vaihtelee vuosittain, mutta tapaturmien määrässä oli voimakas lisäys vuonna 2015. Yhtenä syynä tähän saattaa olla lomittajien työnopastuspäivien määrän väheneminen yhteen päivään, kun aikaisemmin oli mahdollista saada käyttää perehdyttämiseen useampi päivä.
Keskimäärin 44 % tapaturmissa sattuneista vammoista on erilaisia ruhjeita. Ruhjeita syntyy esimerkiksi, kun eläin puskee lomittajan navetan rakenteita vasten tai nauta puskee kiinnittämisen tai irrottamisen yhteydessä. Seuraavaksi eniten tapaturmia aiheuttaa eläinten potkut (18 % tapaturmista) ja liukastumiset (13 %). Kaikkia tapaturmia ei voida estää, mutta osa voisi olla vältettävissä, jos työntekijä voisi tehdä työnsä ilman kiirettä. Liukastumisia olisi vähemmän, jos ehtii katsoa, mihin astuu ja hahmottamaan alustan epätasaisuudet ja esteet. Eläinten kanssa pitää käyttäytyä rauhallisesti.
Tuloksista on nähtävissä kiireen ja kiristyneiden aikataulujen vaikutukset. Tilat ja lomituspäivät vähe-nevät, työ osa-aikaistuu ja tapaturmat lisääntyvät. Maatalouden ahdinko alkaa näkyä myös maatalouslomittajien työhyvinvoinnissa. Maatalouslomittajien työsuojelusta vastaa osittain työnjohto ja osittain maatalousyrittäjä. Työsuojelu on haastavaa, kun työn suorituspaikka on yksityisen henkilön omistamissa tiloissa. Mahdollisuudet työskentelyolosuhteiden muuttamiseen ovat rajalliset. Yhteistyötä yrittäjien ja työnjohdon välillä on kehitettävä ja saatava joustavammaksi.
Sastamalan lomituspalvelun alueella tehdään vuosittain keskimäärin 30 600 lomituspäivää ja työtapaturmia sattuu 0,7-1,5 kappaletta 1000 lomituspäivää kohti. Tapaturmien määrä vaihtelee vuosittain, mutta tapaturmien määrässä oli voimakas lisäys vuonna 2015. Yhtenä syynä tähän saattaa olla lomittajien työnopastuspäivien määrän väheneminen yhteen päivään, kun aikaisemmin oli mahdollista saada käyttää perehdyttämiseen useampi päivä.
Keskimäärin 44 % tapaturmissa sattuneista vammoista on erilaisia ruhjeita. Ruhjeita syntyy esimerkiksi, kun eläin puskee lomittajan navetan rakenteita vasten tai nauta puskee kiinnittämisen tai irrottamisen yhteydessä. Seuraavaksi eniten tapaturmia aiheuttaa eläinten potkut (18 % tapaturmista) ja liukastumiset (13 %). Kaikkia tapaturmia ei voida estää, mutta osa voisi olla vältettävissä, jos työntekijä voisi tehdä työnsä ilman kiirettä. Liukastumisia olisi vähemmän, jos ehtii katsoa, mihin astuu ja hahmottamaan alustan epätasaisuudet ja esteet. Eläinten kanssa pitää käyttäytyä rauhallisesti.
Tuloksista on nähtävissä kiireen ja kiristyneiden aikataulujen vaikutukset. Tilat ja lomituspäivät vähe-nevät, työ osa-aikaistuu ja tapaturmat lisääntyvät. Maatalouden ahdinko alkaa näkyä myös maatalouslomittajien työhyvinvoinnissa. Maatalouslomittajien työsuojelusta vastaa osittain työnjohto ja osittain maatalousyrittäjä. Työsuojelu on haastavaa, kun työn suorituspaikka on yksityisen henkilön omistamissa tiloissa. Mahdollisuudet työskentelyolosuhteiden muuttamiseen ovat rajalliset. Yhteistyötä yrittäjien ja työnjohdon välillä on kehitettävä ja saatava joustavammaksi.