Kokonaiskuormituksen ja palautumisen seuranta CrossFit -harjoittelussa
Haapasalo, Mirka (2017)
Lataukset:
Haapasalo, Mirka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704265391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704265391
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida CrossFit -harjoittelun fysiologista kuormittavuutta ja palautumista Firstbeat Hyvinvointianalyysin avulla, harjoituskuormaa Haffin (2010) menetel-miä käyttämällä sekä harjoittelun subjektiivista kuormittavuutta ja palautumista Webropol RestQ –kyselyillä. Lisäksi selvitettiin, oliko fysiologisella kuormittuneisuudella ja harjoitus-kuormalla yhteyksiä subjektiivisen kuormittuneisuuden kanssa.
Tutkimukseen osallistui 2 naista ja 5 miestä, jotka noudattivat tavoitteellista CrossFit -harjoittelua. Koehenkilöt suorittivat seitsemän viikon pituisen mittausjakson kesällä 2016, jonka aikana he sitoutuivat harjoittelemaan säännöllisesti ja käyttämään Firstbeat Bodyguard 2 –mittalaitetta yhtäjaksoisesti, pitämään harjoituspäiväkirjaa kaikista harjoituksista ja täyttä-mään Webropol RestQ –kyselyjä. Mittausjakso sisälsi lepopäiviä harjoituspäivien ohella, joi-den aikana koehenkilöt toimivat samalla tavalla mittausten osalta, kuin harjoituspäivinä. Näillä menetelmillä kerättiin dataa koeryhmän fysiologisesta kuormittavuudesta ja palautumisesta, harjoituskuormasta sekä kuormittavuus- ja palautumiskokemuksesta, jota voitiin analysoida tuloksia varten.
Tutkimuksen päälöydöksenä voidaan pitää sitä, että koetulla kuormittavuudella oli suurin yh-teys sekä fysiologiseen kuormittavuuteen että harjoituskuormaan. Toinen löydös oli se, että fysiologisella kuormittavuudella ei ollut lähes lainkaan yhteyksiä subjektiiviseen kokemukseen harjoituksista palautumisen kanssa. Voimaharjoittelu ei aiheuttanut lihaskipua tai lihasväsy-mystä, vaikka harjoitus oltiinkin koettu melko kuormittavaksi.
Tavoitteellinen CrossFit -harjoittelu vaikuttaisi olevan niin fysiologisesti kuin subjektiivisestikin melko kuormittavaa, mutta lisää tutkimustietoa, jossa otetaan huomioon kaikki kuormitukseen vaikuttavat tekijät, tarvitaan CrossFit -harjoittelun kokonaiskuormittavuuden ja palautumisen määrittämiseksi.
Tutkimukseen osallistui 2 naista ja 5 miestä, jotka noudattivat tavoitteellista CrossFit -harjoittelua. Koehenkilöt suorittivat seitsemän viikon pituisen mittausjakson kesällä 2016, jonka aikana he sitoutuivat harjoittelemaan säännöllisesti ja käyttämään Firstbeat Bodyguard 2 –mittalaitetta yhtäjaksoisesti, pitämään harjoituspäiväkirjaa kaikista harjoituksista ja täyttä-mään Webropol RestQ –kyselyjä. Mittausjakso sisälsi lepopäiviä harjoituspäivien ohella, joi-den aikana koehenkilöt toimivat samalla tavalla mittausten osalta, kuin harjoituspäivinä. Näillä menetelmillä kerättiin dataa koeryhmän fysiologisesta kuormittavuudesta ja palautumisesta, harjoituskuormasta sekä kuormittavuus- ja palautumiskokemuksesta, jota voitiin analysoida tuloksia varten.
Tutkimuksen päälöydöksenä voidaan pitää sitä, että koetulla kuormittavuudella oli suurin yh-teys sekä fysiologiseen kuormittavuuteen että harjoituskuormaan. Toinen löydös oli se, että fysiologisella kuormittavuudella ei ollut lähes lainkaan yhteyksiä subjektiiviseen kokemukseen harjoituksista palautumisen kanssa. Voimaharjoittelu ei aiheuttanut lihaskipua tai lihasväsy-mystä, vaikka harjoitus oltiinkin koettu melko kuormittavaksi.
Tavoitteellinen CrossFit -harjoittelu vaikuttaisi olevan niin fysiologisesti kuin subjektiivisestikin melko kuormittavaa, mutta lisää tutkimustietoa, jossa otetaan huomioon kaikki kuormitukseen vaikuttavat tekijät, tarvitaan CrossFit -harjoittelun kokonaiskuormittavuuden ja palautumisen määrittämiseksi.