Puuasuinkerrostalon rakenneratkaisut Suomessa ja Ruotsissa
Herkert, Julia (2017)
Herkert, Julia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704255336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704255336
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin osana Tampereen kaupungin puurakentamisen kehittämisohjelmaa. Kehitysohjelmaan liittyen Tampereen kaupunki tilasi Tampereen ammattikorkeakoululta neljä puurakentamiseen liittyvää opinnäytetyötä ja tämä työ on yksi niistä. Osa tästä opinnäytetyöstä toteutettiin osittain yhteistyössä kahden muun opiskelijan kanssa, joiden opinnäytetyöt liittyivät myös tilattuun kokonaisuuteen. Yksilötyönä toteutetussa osuudessa tutkittiin, eroavatko puukerrostalojen rakenneratkaisut Suomessa ja Ruotsissa. Kolmen opiskelijan yhteistyönä lopuksi pohdittiin vielä, miten puurakentamista voitaisiin edistää Suomessa.
Työn tutkimusmenetelminä hyödynnettiin kirjallisuus- sekä tapaustutkimusta. Puukerrostalorakentamisen taustoja selvitettiin kirjallisuustutkimuksen avulla. Selvitys kattaa lyhyesti puukerrostalorakentamisen historiaa sekä esittelee yleisellä tasolla puukerrostalorakentamisen tilanteen molemmissa maissa. Puukerrostalojen rakenneratkaisut käytiin lävitse teoreettisesti sekä esittelemällä ja analysoimalla Suomessa ja Ruotsissa toteutettuja puukerrostalokohteita.
Tutkimuksessa saatiin selville, että Ruotsilla on Suomeen verrattuna noin kahdenkymmenen vuoden etumatka puukerrostalojen rakentamisessa. Suurin syy Ruotsin etumatkaan ovat maassa aiemmin lieventyneet palomääräykset, joiden ansiosta puukerrostalojen rakentamistekniikoita on päästy kehittämään paljon Suomea aikaisemmin. Ruotsin etumatkasta huolimatta tällä hetkellä molemmissa maissa hyödynnetään kuitenkin samanlaisia rakenneratkaisuja. Suomesta poiketen Ruotsissa kuitenkin suurin osa puukerrostalojen rungoista toteutetaan tilaelementtitekniikalla.
Työn suositukset sekä jatkotutkimusehdotukset toteutettiin yhdessä kahden muun opiskelijan kanssa. Jokainen työ lähestyi puukerrostalorakentamista hiukan erilaisesta näkökulmasta, ja lopuksi nämä näkökulmat yhdistettiin. Yhteistyöryhmä nosti tärkeimmäksi kysymykseksi, kuinka puurakentamisella voidaan vastata tämän hetken ja tulevaisuuden rakentamisen haasteisiin. Vastausta kysymykseen pohdittiin mm. rakennustekniikan sekä markkinoinnin näkökulmista. Tiedostamalla rakennusten tulevat loppukäyttäjät sekä heidän tarpeensa voidaan puukerrostalorakentamisen hyviä ominaisuuksia hyödyntää markkinoinnissa monipuolisemmin. Jatkossa olisikin hyvä tutkia esimerkiksi minkälaisia asioita kerrostaloasukkaat toivovat asunnoiltaan ja kuinka esimerkiksi puun antibakteerisuutta voitaisiin hyödyntää asuin- ja julkitilarakentamisessa.
Työn tutkimusmenetelminä hyödynnettiin kirjallisuus- sekä tapaustutkimusta. Puukerrostalorakentamisen taustoja selvitettiin kirjallisuustutkimuksen avulla. Selvitys kattaa lyhyesti puukerrostalorakentamisen historiaa sekä esittelee yleisellä tasolla puukerrostalorakentamisen tilanteen molemmissa maissa. Puukerrostalojen rakenneratkaisut käytiin lävitse teoreettisesti sekä esittelemällä ja analysoimalla Suomessa ja Ruotsissa toteutettuja puukerrostalokohteita.
Tutkimuksessa saatiin selville, että Ruotsilla on Suomeen verrattuna noin kahdenkymmenen vuoden etumatka puukerrostalojen rakentamisessa. Suurin syy Ruotsin etumatkaan ovat maassa aiemmin lieventyneet palomääräykset, joiden ansiosta puukerrostalojen rakentamistekniikoita on päästy kehittämään paljon Suomea aikaisemmin. Ruotsin etumatkasta huolimatta tällä hetkellä molemmissa maissa hyödynnetään kuitenkin samanlaisia rakenneratkaisuja. Suomesta poiketen Ruotsissa kuitenkin suurin osa puukerrostalojen rungoista toteutetaan tilaelementtitekniikalla.
Työn suositukset sekä jatkotutkimusehdotukset toteutettiin yhdessä kahden muun opiskelijan kanssa. Jokainen työ lähestyi puukerrostalorakentamista hiukan erilaisesta näkökulmasta, ja lopuksi nämä näkökulmat yhdistettiin. Yhteistyöryhmä nosti tärkeimmäksi kysymykseksi, kuinka puurakentamisella voidaan vastata tämän hetken ja tulevaisuuden rakentamisen haasteisiin. Vastausta kysymykseen pohdittiin mm. rakennustekniikan sekä markkinoinnin näkökulmista. Tiedostamalla rakennusten tulevat loppukäyttäjät sekä heidän tarpeensa voidaan puukerrostalorakentamisen hyviä ominaisuuksia hyödyntää markkinoinnissa monipuolisemmin. Jatkossa olisikin hyvä tutkia esimerkiksi minkälaisia asioita kerrostaloasukkaat toivovat asunnoiltaan ja kuinka esimerkiksi puun antibakteerisuutta voitaisiin hyödyntää asuin- ja julkitilarakentamisessa.