Työnjohdon ja ulkomaisen työvoiman välisen viestinnän kehittäminen suomalaisilla rakennustyömailla.
Enojärvi, Artur (2017)
Enojärvi, Artur
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704215100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704215100
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Lemminkäinen Oyj:n viestintää ulkomaisen ja suomalaisen työvoiman sekä toimivan työnjohdon välillä. Erityisesti työssä tarkasteltiin ulkomaisen sekä suomalaisen työvoiman näkemystä nykyisestä viestinnän toimivuudesta sekä työntekijöiden tietoisuutta työturvallisuudesta sekä työnjohdon antamista laatu-vaatimuksista. Tavoitteena oli tutkia viestintää näiden toimijoiden kesken sekä löytää konkreettisia keinoja viestinnän parantamiseksi työmailla, jossa ulkomaalaista työvoimaa käytetään.
Tutkimus aloitettiin perehtymällä ulkomaisen työvoiman osuuteen suomalaisessa rakennusteollisuudessa ja tutkimalla viestinnän teoreettista viitekehystä ja kuinka se nähdään työmaanjohtamisessa. Tutkimuksen aikana tehtiin myös havaintoja työmaan viestintinnästä Lemminkäisen työmaalla. Tästä saatujen havaintojen sekä ohjaajien ohjeiden perusteella laadittiin tutkimuksessa käytetyt kysymykset. Tutkimus tehtiin yhteistyössä rakennustyömaiden työntekijöiden sekä työnjohdon kanssa, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva nykyisestä tilanteesta. 45 haastateltavaa vastasivat kyselylomakkeisiin omista lähtökohdistaan ilman perehdytystä. Täten saatiin mahdolli-simman aitoja vastauksia, jotta viestintää voitaisiin kehittää ja saada tietoa mikä on sen taso haastatteluhetkellä.
Työn tuloksena saatiin tarkempaa tietoa työmaiden viestinnästä ulkomaisen ja suomalaisen työvoiman sekä paikal-lisen työnjohdon osalta. Lisäksi pohdittiin kehitysehdotuksia, joita voidaan ottaa käytäntöön yrityksessä. Tutkimus-haastattelussa olevat ulkomaiset työntekijät olivat virolaisia ja kysely tehtiin myös venäjän kielellä. Työnjohto oli suomalaista ja se kertoi kulttuurillisia eroja sekä näkemyksiä. Tutkimuksesta kerättyä aineistoa voidaan kuitenkin soveltaa laajemmin, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin ymmärtää viestinnässä olevia ongelmia, joita työmailla kohdataan. Kerättyä tietoa voidaan käyttää myös osana laajempaa tutkimusta sekä ehdotettuja kehitysehdotuksia osana yritysten omaa sisäisen viestinnän strategiaa.
Tutkimus aloitettiin perehtymällä ulkomaisen työvoiman osuuteen suomalaisessa rakennusteollisuudessa ja tutkimalla viestinnän teoreettista viitekehystä ja kuinka se nähdään työmaanjohtamisessa. Tutkimuksen aikana tehtiin myös havaintoja työmaan viestintinnästä Lemminkäisen työmaalla. Tästä saatujen havaintojen sekä ohjaajien ohjeiden perusteella laadittiin tutkimuksessa käytetyt kysymykset. Tutkimus tehtiin yhteistyössä rakennustyömaiden työntekijöiden sekä työnjohdon kanssa, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva nykyisestä tilanteesta. 45 haastateltavaa vastasivat kyselylomakkeisiin omista lähtökohdistaan ilman perehdytystä. Täten saatiin mahdolli-simman aitoja vastauksia, jotta viestintää voitaisiin kehittää ja saada tietoa mikä on sen taso haastatteluhetkellä.
Työn tuloksena saatiin tarkempaa tietoa työmaiden viestinnästä ulkomaisen ja suomalaisen työvoiman sekä paikal-lisen työnjohdon osalta. Lisäksi pohdittiin kehitysehdotuksia, joita voidaan ottaa käytäntöön yrityksessä. Tutkimus-haastattelussa olevat ulkomaiset työntekijät olivat virolaisia ja kysely tehtiin myös venäjän kielellä. Työnjohto oli suomalaista ja se kertoi kulttuurillisia eroja sekä näkemyksiä. Tutkimuksesta kerättyä aineistoa voidaan kuitenkin soveltaa laajemmin, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin ymmärtää viestinnässä olevia ongelmia, joita työmailla kohdataan. Kerättyä tietoa voidaan käyttää myös osana laajempaa tutkimusta sekä ehdotettuja kehitysehdotuksia osana yritysten omaa sisäisen viestinnän strategiaa.