Henkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmät : Case: Osuuskauppa PeeÄssä
Ihalainen, Laura (2017)
Ihalainen, Laura
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704194961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704194961
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia henkilöstön osaamisen kehittämisprosessia Osuuskauppa PeeÄssällä ja tuottaa siihen liittyviä kehittämisehdotuksia. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostavat osaamisen johtamisen ja henkilöstön kehittämisen teemat. Näitä teemoja tarkastellaan tarkemmin PeeÄssän näkökulmasta, lisäksi avataan tarkemmin organisaation käytössä olevia osaamisen- ja toiminnan laadun mittareita
Tutkimusaineistoa kerättiin myös PeeÄssän esimiehille suunnatun, sähköisen kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää eri toimipaikkojen käytäntöjä henkilöstön perehdyttämiseen ja kouluttamiseen liittyen, sekä niihin käytettäviä resursseja. Tutkimustulokset analysoitiin käyttämällä apuna sekä kvalitatiivisia, - että kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen avulla haluttiin myös selvittää, ovatko esimiesten työvuorosuunnittelujärjestelmään kirjaamat perehdyttämistunnit keskenään vertailukelpoisia, eli ovatko ne kirjattu oikein.
Tutkimustulosten perusteella perehdyttämisen käytännöt ja niiden suunnitelmallisuus vaihtelivat paljon eri toimipaikkojen välillä. Yleisesti ottaen PeeÄssän yksiköissä perehdyttäminen oli järjestetty hyvin, mutta sen vaikuttavuutta ei seurattu juuri lainkaan. Myös perehdyttämiseen käytetty aika vaihteli paljon, samoin esimiesten kirjauskäytännöt työvuorosuunnittelujärjestelmään liittyen. Kirjauskäytännöissä vaikuttaisi olevan niin suuria toimipaikkakohtaisia eroja, ettei niiden perusteella voida tehdä keskinäistä vertailua. Uuden työvuorosuunnittelujärjestelmän käyttöönoton myötä olisikin järkevää panostaa kirjauskäytäntöihin liittyvään ohjeistukseen. Myös perehdyttämisestä saataisiin enemmän irti, jos toimipaikoissa otettaisiin käyttöön jokin vaikuttavuuden seurantaan soveltuva työkalu.
Tutkimusaineistoa kerättiin myös PeeÄssän esimiehille suunnatun, sähköisen kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää eri toimipaikkojen käytäntöjä henkilöstön perehdyttämiseen ja kouluttamiseen liittyen, sekä niihin käytettäviä resursseja. Tutkimustulokset analysoitiin käyttämällä apuna sekä kvalitatiivisia, - että kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen avulla haluttiin myös selvittää, ovatko esimiesten työvuorosuunnittelujärjestelmään kirjaamat perehdyttämistunnit keskenään vertailukelpoisia, eli ovatko ne kirjattu oikein.
Tutkimustulosten perusteella perehdyttämisen käytännöt ja niiden suunnitelmallisuus vaihtelivat paljon eri toimipaikkojen välillä. Yleisesti ottaen PeeÄssän yksiköissä perehdyttäminen oli järjestetty hyvin, mutta sen vaikuttavuutta ei seurattu juuri lainkaan. Myös perehdyttämiseen käytetty aika vaihteli paljon, samoin esimiesten kirjauskäytännöt työvuorosuunnittelujärjestelmään liittyen. Kirjauskäytännöissä vaikuttaisi olevan niin suuria toimipaikkakohtaisia eroja, ettei niiden perusteella voida tehdä keskinäistä vertailua. Uuden työvuorosuunnittelujärjestelmän käyttöönoton myötä olisikin järkevää panostaa kirjauskäytäntöihin liittyvään ohjeistukseen. Myös perehdyttämisestä saataisiin enemmän irti, jos toimipaikoissa otettaisiin käyttöön jokin vaikuttavuuden seurantaan soveltuva työkalu.