Yksi runo – monta laulua : Runotekstin heijastumia musiikissa
Pollari, Outi (2017)
Pollari, Outi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704124703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704124703
Tiivistelmä
Musiikin erikoislaatuisuus yhtenä inhimillisen kommunikaation merkkijärjestelmänä ja ilmaisun kanavana piilee siinä, että sen syvimmät sisällöt ja merkitykset eivät ole määriteltävissä kielellisesti. Ihminen kytkeytyy kuitenkin vahvasti kielellisyyteen, ja ehkä sen vuoksi musiikin teoreettisissa, filosofisissa, esteettisessä ja semioottisissa tarkasteluissa musiikkiin kätkeytyviä merkityksiä on kaikesta huolimatta yritetty rajata ja määritellä. Näissä teoreettisissa tarkasteluissa musiikin sisältämistä merkityksistä on esitetty erilaisia käsityksiä, joissa musiikin merkityssisällön katsotaan kytkeytyvän mm. tunteisiin, ilmaisun ekspressiiviseen ulottuvuuteen tai vain musiikkiin itseensä eli musiikkiin soivana rakenteena, jossa muoto on yhtä kuin sen merkitys. Instrumentaalimusiikki ei sisällä ekplisiittisesti ilmaistavia merkityksiä, mutta laulumusiikissa tekstin sisältämät merkitykset tuntuvat soluttautuvan myös musiikilliseen tuotokseen. Pääsääntöisesti voidaan olettaa, että tekstisisältö vaikuttaa assosiatiivisesti säveltäjän musiikillisiin ratkaisuihin, ja tällöin soiva lopputulos voi hyvinkin synnyttää vaikutelman, että semanttisen sisällön häivähdyksiä ikään kuin tarttuu musiikkiin, josta näin tulee näitä merkityssisältöjä assosiaation kautta kantava väline.
Opinnäytetyössäni lähestyin tätä kysymystä analysoimalla yhdestä runosta (Goethen ”Nur wer die Sehnsucht kennt”) tehtyjen laulujen musiikillisia elementtejä ja ilmaisua sekä etsimällä ja tunnistamalla niistä piirteitä, joiden intuitiivisesti ymmärsin ilmentävän tekstisisältöä. Tutkimani laulut kuuluvat länsimaisen taidemusiikin traditioon, joten edellä mainittu ”intuitiivinen ymmärtäminenkin” on suhteellista ja edellyttää tämän taidesuunnan kontekstin riittävää taustatuntemusta. Musiikissa tunnistettavissa olevat, tekstin merkityksiä heijastelevat ilmaisukeinot kertovat jotain musiikin ja kielen välisestä vuorovaikutuksesta ja ne antavat viitteitä siitä, millaisia merkityssisältöjä musiikilliset ilmaukset voivat välittää.
Opinnäytetyöni oli projekti, joka koostui analyyttisesta kirjallisesta osasta sekä 8.12.2016 Kuopion musiikkikeskuk-sessa pidetyn demonstraatiokonsertin muodossa toteutetusta taiteellisesta osuudesta. Tässä raportissa esittelen tutkimuskysymykseni teoreettista taustaa, aineistoni analyysin sekä annan demonstraatiokonsertista lyhyen selostuksen. Opinnäyteprojektin konserttiosuutta nimitin demonstraatiokonsertiksi, koska sen lisäksi että esitin siinä teoriaosassa analysoimani laulut sekä neljä muuta, kahteen eri runoon sävellettyä laulua, selostin kunkin laulun osalta siinä havaitsemiani musiikin elementtejä, joiden tulkitsin ilmentävän runon merkityssisältöjä. Pianistinani konsertissa oli Jaana Marttinen.
Opinnäytetyössäni lähestyin tätä kysymystä analysoimalla yhdestä runosta (Goethen ”Nur wer die Sehnsucht kennt”) tehtyjen laulujen musiikillisia elementtejä ja ilmaisua sekä etsimällä ja tunnistamalla niistä piirteitä, joiden intuitiivisesti ymmärsin ilmentävän tekstisisältöä. Tutkimani laulut kuuluvat länsimaisen taidemusiikin traditioon, joten edellä mainittu ”intuitiivinen ymmärtäminenkin” on suhteellista ja edellyttää tämän taidesuunnan kontekstin riittävää taustatuntemusta. Musiikissa tunnistettavissa olevat, tekstin merkityksiä heijastelevat ilmaisukeinot kertovat jotain musiikin ja kielen välisestä vuorovaikutuksesta ja ne antavat viitteitä siitä, millaisia merkityssisältöjä musiikilliset ilmaukset voivat välittää.
Opinnäytetyöni oli projekti, joka koostui analyyttisesta kirjallisesta osasta sekä 8.12.2016 Kuopion musiikkikeskuk-sessa pidetyn demonstraatiokonsertin muodossa toteutetusta taiteellisesta osuudesta. Tässä raportissa esittelen tutkimuskysymykseni teoreettista taustaa, aineistoni analyysin sekä annan demonstraatiokonsertista lyhyen selostuksen. Opinnäyteprojektin konserttiosuutta nimitin demonstraatiokonsertiksi, koska sen lisäksi että esitin siinä teoriaosassa analysoimani laulut sekä neljä muuta, kahteen eri runoon sävellettyä laulua, selostin kunkin laulun osalta siinä havaitsemiani musiikin elementtejä, joiden tulkitsin ilmentävän runon merkityssisältöjä. Pianistinani konsertissa oli Jaana Marttinen.