Diabeteshoitajien kokemuksia ja näkökulmia 2. tyypin diabeetikoiden liikuntatottumuksista ja niiden edistämisestä
Ahokas, Olli; Arvio, Joonas; Kaltiala, Kalle (2017)
Ahokas, Olli
Arvio, Joonas
Kaltiala, Kalle
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704124681
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704124681
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli edesauttaa diabeetikoiden liikuntaan ohjautumista Kirkkonummen alueella. Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään diabeteshoitajien näkökulma diabeetikoiden heikon liikuntaan ohjautumisen ja motivoitumisen taustalla olevista syistä. Tavoitteena oli diabeteshoitajilta kerätyn aineiston perusteella lisäksi keksiä keinoja, millä diabeetikkojen motivoitumista liikunnan harrastamiseen saataisiin lisättyä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin, käyttäen teemahaastattelua. 2. tyypin diabetes on yleinen ja lisääntyvä tauti työikäisten ihmisten parissa, jonka vuoksi opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja tärkeä.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin kolmea Kirkkonummen kunnan alueella työskentelevää diabeteshoitajaa eri terveyskeskuksista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluissa käytettiin runkona kolmea isompaa teemaa: käynti diabeteshoitajalla, diabetes ja liikuntaan ohjaaminen, sekä yhteistyö diabeteksen hoidosta vastaavien ammattihenkilöiden välillä. Teemojen pohjalta muodostettiin pienempiä apukysymyksiä haastattelun rungoksi. Opinnäytetyötä varten tausta-aineistoa kerättiin pääosin hoitotieteellisiä julkaisuja sisältä- vistä CINAHL ja PubMed- tietokannoista, verkkodokumentteja suomalaisista terveystietokannoista sekä hoitotieteellisestä kirjallisuudesta. Opinnäytetyön tutkimustulokset perustuivat teemahaastattelulla kerättyyn aineistoon. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.
Opinnäytetyö on tarkoitettu diabeteshoitajien, Kirkkonummen liikuntatoimen, terveyskeskuksen muun henkilökunnan sekä aiheesta kiinnostuneiden opiskelijoiden tueksi. Tuloksista voitiin todeta, että diabeteshoitajien vastaanottoajat ovat liian lyhyitä, vastaanottokäyntien välit ovat liian pitkiä ja yhteistyö diabeetikoiden hoitoon osallistuvien eri tahojen kanssa on puutteellista. Lisäksi 2. tyypin diabeetikoiden liikuntaan ohjaaminen näyttäytyy hankalana ja aikaa vievänä.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia ja kehitysajatuksia on mahdollista hyödyntää osana diabeetikoiden hoidon kehitystä terveyskeskuksissa, sairaaloissa, eri järjestöissä ja yhdistyksissä.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin kolmea Kirkkonummen kunnan alueella työskentelevää diabeteshoitajaa eri terveyskeskuksista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluissa käytettiin runkona kolmea isompaa teemaa: käynti diabeteshoitajalla, diabetes ja liikuntaan ohjaaminen, sekä yhteistyö diabeteksen hoidosta vastaavien ammattihenkilöiden välillä. Teemojen pohjalta muodostettiin pienempiä apukysymyksiä haastattelun rungoksi. Opinnäytetyötä varten tausta-aineistoa kerättiin pääosin hoitotieteellisiä julkaisuja sisältä- vistä CINAHL ja PubMed- tietokannoista, verkkodokumentteja suomalaisista terveystietokannoista sekä hoitotieteellisestä kirjallisuudesta. Opinnäytetyön tutkimustulokset perustuivat teemahaastattelulla kerättyyn aineistoon. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.
Opinnäytetyö on tarkoitettu diabeteshoitajien, Kirkkonummen liikuntatoimen, terveyskeskuksen muun henkilökunnan sekä aiheesta kiinnostuneiden opiskelijoiden tueksi. Tuloksista voitiin todeta, että diabeteshoitajien vastaanottoajat ovat liian lyhyitä, vastaanottokäyntien välit ovat liian pitkiä ja yhteistyö diabeetikoiden hoitoon osallistuvien eri tahojen kanssa on puutteellista. Lisäksi 2. tyypin diabeetikoiden liikuntaan ohjaaminen näyttäytyy hankalana ja aikaa vievänä.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia ja kehitysajatuksia on mahdollista hyödyntää osana diabeetikoiden hoidon kehitystä terveyskeskuksissa, sairaaloissa, eri järjestöissä ja yhdistyksissä.