Vertailemalla lisäarvoa rahastosijoittamiseen
Palo, Joonas (2017)
Palo, Joonas
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704064287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704064287
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa pienisijoittajalle apuja rahastosijoittamiseen. Opinnäytetyön luettuaan sijoittajan tulisi ymmärtää keskeisimmät rahastosijoituksen tekemiseen liittyvät elementit. Lukijan tulisi ymmärtää, mitkä asiat vaikuttavat lopputuloksiin, ja minkälaisia riskejä sijoittaja joutuu ottamaan saadakseen tuottoa. Opinnäytetyön tavoitteena on, että yleisen teorian ymmärtämisen lisäksi sijoittaja pystyisi vertailemaan rahastoja ja niiden tarjoajia mahdollisimman hyvän sijoituspäätöksen aikaansaamiseksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, oliko menestyvillä rahastoilla jokin yhteys. Tutkimuksen hypoteesina oli, että alhaisen kulurakenteen indeksirahastot pärjäävät korkeampia hoitopalkkioita periviä aktiivirahastoja vastaan paremmin.
Teoriaosassa keskityttiin esittämään ymmärrettävästi rahastosijoittamisen kannalta oleellisinta tietoa. Siinä kuvataan erilaisia rahastotyyppejä, riskejä, keskeisiä tunnuslukuja, rahastojen verotusta ja rahastosijoittamiseen liittyviä kuluja. Teoriaosassa käytettiin laajasti alan kirjallisuutta sekä verkkolähteitä ja pyrittiin kokoamaan niistä selkeä kokonaisuus yksiin kansiin.
Kvantitatiivinen tutkimus tehtiin vertailemalla eri rahastoyhtiöiden sekä Saksan pörssissä listattujen rahastojen tuottoja, kuluja ja tunnuslukuja toisiinsa. Rahastovertailussa oli oleellista verrata samankaltaisia rahastoja keskenään. Vertailtavat rahastot valittiin niin, että sijoituspolitiikka, riskit ja vertailuindeksi eivät liialti poikenneet toisistaan.
Morningstarin tietokannasta ja rahastoyhtiöiden sivuilta hankituista luvuista tehtiin erilaisia taulukoita ja kuvioita selkeyttämään rahastojen menestystä suhteessa toisiinsa. Lisäksi tutkimuksessa tehtiin erilaisia laskelmia havainnollistamaan tuottoerojen merkitystä pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että kulutehokkaat pörssinoteeratut rahastot ja pankkien omat indeksirahastot ovat kokonaisuudessaan sijoittajalle tuottoisempia kuin pankkien aktiivirahastot. Tuloksissa paljastuu myös, että rahastovalinnalla olisi ollut valtava merkitys sijoituksien tuottoihin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, oliko menestyvillä rahastoilla jokin yhteys. Tutkimuksen hypoteesina oli, että alhaisen kulurakenteen indeksirahastot pärjäävät korkeampia hoitopalkkioita periviä aktiivirahastoja vastaan paremmin.
Teoriaosassa keskityttiin esittämään ymmärrettävästi rahastosijoittamisen kannalta oleellisinta tietoa. Siinä kuvataan erilaisia rahastotyyppejä, riskejä, keskeisiä tunnuslukuja, rahastojen verotusta ja rahastosijoittamiseen liittyviä kuluja. Teoriaosassa käytettiin laajasti alan kirjallisuutta sekä verkkolähteitä ja pyrittiin kokoamaan niistä selkeä kokonaisuus yksiin kansiin.
Kvantitatiivinen tutkimus tehtiin vertailemalla eri rahastoyhtiöiden sekä Saksan pörssissä listattujen rahastojen tuottoja, kuluja ja tunnuslukuja toisiinsa. Rahastovertailussa oli oleellista verrata samankaltaisia rahastoja keskenään. Vertailtavat rahastot valittiin niin, että sijoituspolitiikka, riskit ja vertailuindeksi eivät liialti poikenneet toisistaan.
Morningstarin tietokannasta ja rahastoyhtiöiden sivuilta hankituista luvuista tehtiin erilaisia taulukoita ja kuvioita selkeyttämään rahastojen menestystä suhteessa toisiinsa. Lisäksi tutkimuksessa tehtiin erilaisia laskelmia havainnollistamaan tuottoerojen merkitystä pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että kulutehokkaat pörssinoteeratut rahastot ja pankkien omat indeksirahastot ovat kokonaisuudessaan sijoittajalle tuottoisempia kuin pankkien aktiivirahastot. Tuloksissa paljastuu myös, että rahastovalinnalla olisi ollut valtava merkitys sijoituksien tuottoihin.