LASTENNEUVOLAN TERVEYSTARKASTUKSET PÄIVÄKODISSA - : "Aina täytyy olla fyysisesti neuvola, mutta et sitä työtä enenevissä määrin tehtäis myös neuvolan seinien ulkopuolella"
Kostin, Sini; Kuisma, Laura (2017)
Kostin, Sini
Kuisma, Laura
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704034114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704034114
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli lastenneuvolan terveystarkastusten toteutuminen päiväkodeissa. Tarkoituksena oli selvittää terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden sekä lasten vanhempien kokemuksia ja käsityksiä lastenneuvolan terveystarkastusten toteutumisesta päiväkodissa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa päiväkodissa toteutuvien lastenneuvolatarkastusten kehittämiseen. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan välisen moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen.
Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin lasten terveyden edistämistä, lastenneuvolan terveystarkastuksia, moniammatillista yhteistyötä sekä uutta toimintamallia. Lisäksi käsiteltiin lapsen neurologisen kehityksen arvioinnin apuna käytettävää Lene-arviointimenetelmää sekä lapselle tehtävää varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin seitsemällä teemahaastattelulla, joihin osallistuivat Porin kaupungin terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen asiantuntijat ja yksi lapsen vanhempi. Haastattelut nauhoitettiin ja saatettiin litteroimalla tekstimuotoon. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset esitettiin raportissa jakamalla aineisto tutkimuskysymysten mukaisesti yläluokkiin ja niiden alle muodostettiin alaluokkia. Tutkimustulokset raportoitiin maaliskuussa 2017.
Tulosten pohjalta kiireeseen, tiloihin ja vaihtuvuuteen liittyviä asioita kuvailtiin eri toimijoiden näkökulmasta toimintaa hidastavina ja estävinä tekijöinä. Lapsen etuun, vanhemman etuun sekä moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvät asiat olivat hyviä ja toimintaa edistäviä tekijöitä. Toimintamallin kehittämiskohteita ja edellytyksiä toimivalle yhteistyölle olivat eri puolten asenteet, toiminnan aiheuttamat muutokset sekä toiminnan edelleen kehittäminen. Tulokset osoittivat, että moniammatillisen yhteistyön tiivistämistä ja mahdollisuuksia vaikuttaa työn kehittämiseen pidettiin tärkeänä. Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että asiantuntijoilla ja vanhemmilla on halu ja tarve olla läsnä tarkastuksessa. Tutkimustulosten mukaan toimintamalli on hyvä vanhemmille tarjottava vaihtoehto, mutta perinteinen neuvola on joka tapauksessa tärkeä, ja myös sitä tulisi vaalia. Jatkotutkimusaiheena ilmiötä voisi tutkia laajemmin lasten vanhempien kokemana. Lisäksi voitaisiin tutkia päiväkodeissa toteutettujen tarkastusten vaikutuksia Lene-menetelmän seulovuuden säilymiseen.
Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin lasten terveyden edistämistä, lastenneuvolan terveystarkastuksia, moniammatillista yhteistyötä sekä uutta toimintamallia. Lisäksi käsiteltiin lapsen neurologisen kehityksen arvioinnin apuna käytettävää Lene-arviointimenetelmää sekä lapselle tehtävää varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin seitsemällä teemahaastattelulla, joihin osallistuivat Porin kaupungin terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen asiantuntijat ja yksi lapsen vanhempi. Haastattelut nauhoitettiin ja saatettiin litteroimalla tekstimuotoon. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset esitettiin raportissa jakamalla aineisto tutkimuskysymysten mukaisesti yläluokkiin ja niiden alle muodostettiin alaluokkia. Tutkimustulokset raportoitiin maaliskuussa 2017.
Tulosten pohjalta kiireeseen, tiloihin ja vaihtuvuuteen liittyviä asioita kuvailtiin eri toimijoiden näkökulmasta toimintaa hidastavina ja estävinä tekijöinä. Lapsen etuun, vanhemman etuun sekä moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvät asiat olivat hyviä ja toimintaa edistäviä tekijöitä. Toimintamallin kehittämiskohteita ja edellytyksiä toimivalle yhteistyölle olivat eri puolten asenteet, toiminnan aiheuttamat muutokset sekä toiminnan edelleen kehittäminen. Tulokset osoittivat, että moniammatillisen yhteistyön tiivistämistä ja mahdollisuuksia vaikuttaa työn kehittämiseen pidettiin tärkeänä. Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että asiantuntijoilla ja vanhemmilla on halu ja tarve olla läsnä tarkastuksessa. Tutkimustulosten mukaan toimintamalli on hyvä vanhemmille tarjottava vaihtoehto, mutta perinteinen neuvola on joka tapauksessa tärkeä, ja myös sitä tulisi vaalia. Jatkotutkimusaiheena ilmiötä voisi tutkia laajemmin lasten vanhempien kokemana. Lisäksi voitaisiin tutkia päiväkodeissa toteutettujen tarkastusten vaikutuksia Lene-menetelmän seulovuuden säilymiseen.