Kiintiöpakolaisten kokemuksia kotoutumisesta Ylä-Savoon
Kinnunen, Martta; Lantta, Anni (2017)
Kinnunen, Martta
Lantta, Anni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704034058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704034058
Tiivistelmä
Opinnäyteyön tavoitteena oli selvittää vuonna 2013 Suomeen saapuneiden kiintiöpakolaisten kotoutumiskokemuksia Ylä-Savon alueella. Opinnäytetyön toimeksianto tuli Iisalmen maahanmuutto- ja pakolaispalveluilta, tarkemmin pakolaistyöltä. Työn tarkoituksena oli kerätä tietoa alueelle kotoutumisesta ja antaa toimeksiantajalle ehdotuksia pakolaistyön kehittämisen tueksi.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin seitsemältä kiintiöpakolaiselta puolistrukturoidulla haastattelulla kesän 2016 aikana. Saadun aineiston avulla tutkittiin, mitkä seikat vaikuttavat kiintiöpakolaisten kotoutumiseen ja Ylä-Savon kuntien vahvuuksia pakolaisten vastaanottoprosessissa.
Työn tuloksista ilmeni, että Ylä-Savoon on kotouduttu hyvin yksilöllisesti. Hyvään kotoutumiseen vaikuttivat henkilön ikä, kielitaito ja kokemus sopeutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tärkeäksi kotoutumiseen vaikuttavaksi tekijäksi mainittiin myös suhteet kantaväestöön. Sosiaalisten suhteiden muodostumiseen vaikuttivat henkilön akkulturaatioasenne ja vastaanottavan maan ilmapiiri tulijaa kohtaan.
Kotouttamiseen liittyvä viranomaisohjaus on haastateltavien mukaan pääsääntöisesti ollut riittävää. Pienten kuntien vahvuuksina nähtiin ympäristön turvallisuus sekä palveluiden helpompi ja nopeampi saatavuus. Tulosten perusteella pienten kuntien heikkouksia ovat pitkät välimatkat ja hankalat kulkuyhteydet. Lisäksi vastauksista ilmeni vapaaehtoisten tärkeä rooli kotouttamistyössä.
Tutkimuksesta on hyötyä toimeksiantajalle pakolaistyötä kehitettäessä, sen seurauksena hyöty siirtyy myös jatkossa kuntaan saapuville pakolaisille. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa toiminnallisen opinnäytetyön esimerkiksi järjestämällä pakolaisnaisille suomenkielisen käsityö- ja keskustelupiirin. Se edistäisi yhteisöllisyyttä ja mahdollistaisi sosiaalisten suhteiden syntymistä pakolaisten ja kantasuomalaisten välille.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin seitsemältä kiintiöpakolaiselta puolistrukturoidulla haastattelulla kesän 2016 aikana. Saadun aineiston avulla tutkittiin, mitkä seikat vaikuttavat kiintiöpakolaisten kotoutumiseen ja Ylä-Savon kuntien vahvuuksia pakolaisten vastaanottoprosessissa.
Työn tuloksista ilmeni, että Ylä-Savoon on kotouduttu hyvin yksilöllisesti. Hyvään kotoutumiseen vaikuttivat henkilön ikä, kielitaito ja kokemus sopeutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tärkeäksi kotoutumiseen vaikuttavaksi tekijäksi mainittiin myös suhteet kantaväestöön. Sosiaalisten suhteiden muodostumiseen vaikuttivat henkilön akkulturaatioasenne ja vastaanottavan maan ilmapiiri tulijaa kohtaan.
Kotouttamiseen liittyvä viranomaisohjaus on haastateltavien mukaan pääsääntöisesti ollut riittävää. Pienten kuntien vahvuuksina nähtiin ympäristön turvallisuus sekä palveluiden helpompi ja nopeampi saatavuus. Tulosten perusteella pienten kuntien heikkouksia ovat pitkät välimatkat ja hankalat kulkuyhteydet. Lisäksi vastauksista ilmeni vapaaehtoisten tärkeä rooli kotouttamistyössä.
Tutkimuksesta on hyötyä toimeksiantajalle pakolaistyötä kehitettäessä, sen seurauksena hyöty siirtyy myös jatkossa kuntaan saapuville pakolaisille. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa toiminnallisen opinnäytetyön esimerkiksi järjestämällä pakolaisnaisille suomenkielisen käsityö- ja keskustelupiirin. Se edistäisi yhteisöllisyyttä ja mahdollistaisi sosiaalisten suhteiden syntymistä pakolaisten ja kantasuomalaisten välille.