EU-kirjeenvaihtajan työ 2010-luvun kriisien myllerryksessä : Konkaritoimittajien ohjeita EU-toimittajaksi pyrkiville
Makkonen, Nita (2017)
Makkonen, Nita
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704014026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704014026
Tiivistelmä
EU-toimittajan työ on journalismin osa-alue, johon kiinnitetään media-alan koulutuksessa aivan liian vähän huomiota. Viime vuosina EU-osaamisen merkitys on korostunut, koska unioni on kohdannut joukon historiallisesti ainutlaatuisia tapahtumia. Noita tapahtumia voi myös kutsua yhteiskunnallisia rakenteita ravisutelleiksi koko kansaa koskettaviksi kriiseiksi.
Tässä tutkimuksessa keskitytään kriisien esiin tuoman tarpeen valossa siihen, mitä EU-toimittajan työ on käytännössä ja mitä siitä voi oppia, jos haluaa tulla päteväksi EU-politiikan toimittajaksi. Tutkimuksessa peilataan päivittäisen journalismin käytäntöjä erilaisiin EU:ta koskettaviin kriisitilanteisiin. Näistä kriiseistä esimerkkeinä on käytetty Ison-Britannian Brexit-äänestystä, pakolaiskriisiä, pitkittynyttä talouskriisiä ja terrorismia.
Työ on perinteinen teoriatietoon pohjautuva tutkimustyö, mutta koska kyseessä on ammattikorkeakoulun päättötyö ja siitä olisi suotavaa olla hyötyä myös muille opiskelijoille, työ on tehty mahdollisimman käytännönläheisesti. Tutkimusmenetelmänä ovat teemahaastattelut ja laadullinen sisällönanalyysi.
Teemahaastatteluissa kolme alan vankkaa asiantuntijaa kertoi työnsä sisällöstä etukäteen suunnitellun, tarkan kysymyspatteriston avulla. Haastattelut litteroitiin auki ja sen jälkeen niiden sisältö perattiin teemojen mukaan auki. Haastattelujen sisältöä analysoitiin ja tulkittiin EU:n historian ja EU-journalismin teoriatiedon valossa.
Lopputuloksissa oli tarkoituksena selventää hyvin käytännönläheisesti, mitkä seikat tekevät EU-kirjeenvaihtajan työstä niin haastavaa. Tuloksista käy ilmi, mitä asioita toimittajan tulisi työstä ainakin sisäistää, ja mitkä asiat puolestaan ovat sellaisia, joita pelkän teoriatiedon valossa voisi olla vaikea havainnoida. Näistä esimerkkeinä voi mainiosti mainita EU-toimittajien eliittikuplan sekä verkostoitumisen merkityksen. Molemmat edellä mainitut asiat nousivat selvästi esiin asiantuntijahaastatteluissa, mutta ne loistivat poissaolollaan aiheeseen liittyvässä aiemmissa EU-journalismista tehdyissä tutkimuksissa ja artikkeleissa.
Tässä tutkimuksessa keskitytään kriisien esiin tuoman tarpeen valossa siihen, mitä EU-toimittajan työ on käytännössä ja mitä siitä voi oppia, jos haluaa tulla päteväksi EU-politiikan toimittajaksi. Tutkimuksessa peilataan päivittäisen journalismin käytäntöjä erilaisiin EU:ta koskettaviin kriisitilanteisiin. Näistä kriiseistä esimerkkeinä on käytetty Ison-Britannian Brexit-äänestystä, pakolaiskriisiä, pitkittynyttä talouskriisiä ja terrorismia.
Työ on perinteinen teoriatietoon pohjautuva tutkimustyö, mutta koska kyseessä on ammattikorkeakoulun päättötyö ja siitä olisi suotavaa olla hyötyä myös muille opiskelijoille, työ on tehty mahdollisimman käytännönläheisesti. Tutkimusmenetelmänä ovat teemahaastattelut ja laadullinen sisällönanalyysi.
Teemahaastatteluissa kolme alan vankkaa asiantuntijaa kertoi työnsä sisällöstä etukäteen suunnitellun, tarkan kysymyspatteriston avulla. Haastattelut litteroitiin auki ja sen jälkeen niiden sisältö perattiin teemojen mukaan auki. Haastattelujen sisältöä analysoitiin ja tulkittiin EU:n historian ja EU-journalismin teoriatiedon valossa.
Lopputuloksissa oli tarkoituksena selventää hyvin käytännönläheisesti, mitkä seikat tekevät EU-kirjeenvaihtajan työstä niin haastavaa. Tuloksista käy ilmi, mitä asioita toimittajan tulisi työstä ainakin sisäistää, ja mitkä asiat puolestaan ovat sellaisia, joita pelkän teoriatiedon valossa voisi olla vaikea havainnoida. Näistä esimerkkeinä voi mainiosti mainita EU-toimittajien eliittikuplan sekä verkostoitumisen merkityksen. Molemmat edellä mainitut asiat nousivat selvästi esiin asiantuntijahaastatteluissa, mutta ne loistivat poissaolollaan aiheeseen liittyvässä aiemmissa EU-journalismista tehdyissä tutkimuksissa ja artikkeleissa.