Päällerakentamisen palomitoitus : kansirakenne
Lähteenmäki, Teemu (2017)
Lähteenmäki, Teemu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703313969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703313969
Tiivistelmä
Suomen kaupunkikuvan rakentamisessa on 2000-luvulla tullut vaihtoehdoksi talo- ja väylärakentamisen yhdistäminen ja rakenteiden kerroksellisuus. Tässä opinnäytetyössä käsitellään kyseisen kaltaisen päällerakentamishankkeen kannen palomitoitusta ja siihen liittyviä asioita. Kannen palomitoitusta varten luotua materiaalia on vielä vähän, joten palomitoitusta käsitellään myös tunneleiden näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön tilaajana toimii L2 Paloturvallisuus Oy.
Työn alkuosassa käsitellään päällerakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä, määräyksiä sekä ohjeita aina pelastuslaista liikenneviraston ohjeisiin asti. Kolmannessa luvussa kerrotaan palomitoituksen kulusta ja siihen liittyvistä käytännöistä yleisesti. Kansirakenteet tehdään yleensä betonirakenteisina, joten esimerkkeihin on otettu betonirakenteiden palomitoituksen perusteita.
Neljännessä luvussa keskitytään päällerakentamis- sekä tunnelihankkeiden palomitoituksen erityispiirteisiin. Luvussa esitellään tulipalon kehittymistä ja leviämistä tunnelirakenteissa sekä erilaisia muualla Euroopassa käytettäviä lämpötila-aikakäyriä. Betonirakenteen ominaisuuksista on tässä työssä huomioitu betonirakenteen lohkeilu, joka on riskitekijä tunnelirakenteissa nopeasti ja korkeisiin lämpötiloihin kehittyvissä paloissa.
Työn loppupuolella on esitetty tunneli- ja kansirakenteiden palosuojaukseen käytettäviä ratkaisuja, jotka jaetaan aktiiviseen ja passiiviseen palosuojeluun. Viimeisessä luvussa mietitään ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja, joita voisi liittyä päällerakentamisen kansirakenteiden palomitoitukseen sekä rakenteen tarvittavan suojauksen saavuttamiseen.
Työn alkuosassa käsitellään päällerakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä, määräyksiä sekä ohjeita aina pelastuslaista liikenneviraston ohjeisiin asti. Kolmannessa luvussa kerrotaan palomitoituksen kulusta ja siihen liittyvistä käytännöistä yleisesti. Kansirakenteet tehdään yleensä betonirakenteisina, joten esimerkkeihin on otettu betonirakenteiden palomitoituksen perusteita.
Neljännessä luvussa keskitytään päällerakentamis- sekä tunnelihankkeiden palomitoituksen erityispiirteisiin. Luvussa esitellään tulipalon kehittymistä ja leviämistä tunnelirakenteissa sekä erilaisia muualla Euroopassa käytettäviä lämpötila-aikakäyriä. Betonirakenteen ominaisuuksista on tässä työssä huomioitu betonirakenteen lohkeilu, joka on riskitekijä tunnelirakenteissa nopeasti ja korkeisiin lämpötiloihin kehittyvissä paloissa.
Työn loppupuolella on esitetty tunneli- ja kansirakenteiden palosuojaukseen käytettäviä ratkaisuja, jotka jaetaan aktiiviseen ja passiiviseen palosuojeluun. Viimeisessä luvussa mietitään ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja, joita voisi liittyä päällerakentamisen kansirakenteiden palomitoitukseen sekä rakenteen tarvittavan suojauksen saavuttamiseen.