Kokonaisarkkitehtuurin kehityksen prosessimalli ja kuvaustarpeet Case-yritykselle
Timonen, Riina (2017)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Timonen, Riina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703303956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703303956
Tiivistelmä
Yrityksissä ajankohtainen sana ja asia on tehostaminen. Yrityksien liiketoiminnan pitää koko ajan tehostua ja kehittyä jotta toiminta olisi kustannustehokasta. Tehostamiseen liittyvä ongelmia ovat mm se, että prosessien alati muuttuessa järjestelmät eivät pysy samassa kehitystahdissa ja ne ovat osaltaan myös hyvin vanhoja ja niitä ei ole integroitu toisiin järjestelmiin. Järjestelmistä, saati prosesseista ei ole välttämättä tehty kuvauksia jotka auttavat kehitystyössä. Yrityksissä henkilöstön vaihtuvuus voi myös aiheuttaa ongelmia viedä kehitystä systemaattisesti eteenpäin. Kokonaisvaltaiselle toiminnan, tiedon ja tietojärjestelmien hallintamenetelmälle on tarvetta. Onnistunut yrityksen tarpeisiin soveltuva kokonaisarkkitehtuuri ja siihen liittyvä kehityksen prosessimalli voisi osaltaan ratkaista ja ennalta ehkäistä monia ongelmia joita yritys kehityshankkeissaan kohtaa.
Kokonaisarkkitehtuuri ja siihen liittyvät osiot näyttäytyvät asiaan perehtymättömälle monimutkaisena ja laajana asiakokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri pitää sisällään arkkitehtuurin hallintamallin, arkkitehtuurimenetelmän sekä arkkitehtuurilinjaukset- ja kuvaukset sekä laajan kirjon asiaan liittyvää terminologiaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä ja tutkia kokonaisarkkitehtuuria yleisesti sekä kolmea valittua kokonaisarkkitehtuurimenetelmää, TOGAFia, JHS 179:ä ja Kartturia, ja näiden pohjalta muodostaa Case–yritykselle soveltuva kokonaisarkkitehtuurin kehityksen prosessimalli sekä kuvaustarpeet. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös opinnäytetyön tekijän oman osaamisen laajentaminen kokonaisarkkitehtuurista.
Opinnäytetyön tutkimusongelma oli, minkälainen kokonaisarkkitehtuurin kehityksen prosessimallimalli saadaan Case-yritykselle käyttöön yhdistäen kolme viitekehystä ja minkälainen luettelo kuvaustarpeista saadaan koostamalla yhteen arkkitehtuuriviitekehyksien kuvaussuositukset. Opinnäytetyö sisältää kaksi tapaustutkimusta joiden taustalla oli kerätä ymmärrystä organisaation kokonaisarkkitehtuurista ja mitä siitä yrityksessä tiedetään ja miten arkkitehtuuria käytetään. Opinnäytetyön päätutkimus toteutettiin suunnittelututkimuksena. Suunnittelututkimus soveltuu hyvin tietojärjestelmäkehitykseen, jossa pyrkimyksenä on muodostaa tekninen ratkaisumalli käytännön tutkimusongelmaan.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kolmen valitun viitekehyksen pohjalta koostettu kokonaisarkkitehtuurin kehitysprosessimalli, sekä luettelo kuvaustarpeista joiden avulla yrityksessä voidaan kartoittaa, mitkä kuvaukset ovat jo olemassa. Opinnäytetyön tuloksena myös opinnäytetyön tekijän ymmärrys kokonaisarkkitehtuurista laajeni. Opinnäytetyön tuloksissa todetaan, että kokonaisarkkitehtuuri on saatu arkkitehtuuriviitekehyksien osalta vaikuttamaan haastavalta kokonaisuudelta ja sitä se onkin, mikäli arkkitehtuuriviitekehyksiä sellaisenaan noudattaisi. Yksityisellä puolella organisaatioiden kannattaa ottaa vain arkkitehtuurimenetelmien parhaimmat osiot omaan käyttöönsä. Kokonaisarkkitehtuurissa on kyse siitä, että tarvittavat kuvaukset ovat kunnossa ja ne ovat niitä tarvitsevien saatavilla yhteisessä sijainnissa, yrityksen strategia on selvillä eli mitä kohti edetään ja etenemisessä käytetään sovittua kehitysprosessimallia. Yhtä lailla tärkeää on johdon ymmärrys ja sitoutuminen noudattamaan arkkitehtuuria. Opinnäytetyön artefakti ei ole yksilöllinen lopputulos pelkästään valitun yritykseen tarpeisiin vaan muutkin yritykset voivat hyödyntää kokonaisarkkitehtuurityötä suunnitellessaan. Opinnäytetyöstä rajattiin pois arkkitehtuurin hallintamalli mikä määrittelee roolit ja vastuut arkkitehtuurityöhön liittyen. Tämän todettiin olevan hyvä jatkotutkimusaihe.
Kokonaisarkkitehtuuri ja siihen liittyvät osiot näyttäytyvät asiaan perehtymättömälle monimutkaisena ja laajana asiakokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri pitää sisällään arkkitehtuurin hallintamallin, arkkitehtuurimenetelmän sekä arkkitehtuurilinjaukset- ja kuvaukset sekä laajan kirjon asiaan liittyvää terminologiaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä ja tutkia kokonaisarkkitehtuuria yleisesti sekä kolmea valittua kokonaisarkkitehtuurimenetelmää, TOGAFia, JHS 179:ä ja Kartturia, ja näiden pohjalta muodostaa Case–yritykselle soveltuva kokonaisarkkitehtuurin kehityksen prosessimalli sekä kuvaustarpeet. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös opinnäytetyön tekijän oman osaamisen laajentaminen kokonaisarkkitehtuurista.
Opinnäytetyön tutkimusongelma oli, minkälainen kokonaisarkkitehtuurin kehityksen prosessimallimalli saadaan Case-yritykselle käyttöön yhdistäen kolme viitekehystä ja minkälainen luettelo kuvaustarpeista saadaan koostamalla yhteen arkkitehtuuriviitekehyksien kuvaussuositukset. Opinnäytetyö sisältää kaksi tapaustutkimusta joiden taustalla oli kerätä ymmärrystä organisaation kokonaisarkkitehtuurista ja mitä siitä yrityksessä tiedetään ja miten arkkitehtuuria käytetään. Opinnäytetyön päätutkimus toteutettiin suunnittelututkimuksena. Suunnittelututkimus soveltuu hyvin tietojärjestelmäkehitykseen, jossa pyrkimyksenä on muodostaa tekninen ratkaisumalli käytännön tutkimusongelmaan.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kolmen valitun viitekehyksen pohjalta koostettu kokonaisarkkitehtuurin kehitysprosessimalli, sekä luettelo kuvaustarpeista joiden avulla yrityksessä voidaan kartoittaa, mitkä kuvaukset ovat jo olemassa. Opinnäytetyön tuloksena myös opinnäytetyön tekijän ymmärrys kokonaisarkkitehtuurista laajeni. Opinnäytetyön tuloksissa todetaan, että kokonaisarkkitehtuuri on saatu arkkitehtuuriviitekehyksien osalta vaikuttamaan haastavalta kokonaisuudelta ja sitä se onkin, mikäli arkkitehtuuriviitekehyksiä sellaisenaan noudattaisi. Yksityisellä puolella organisaatioiden kannattaa ottaa vain arkkitehtuurimenetelmien parhaimmat osiot omaan käyttöönsä. Kokonaisarkkitehtuurissa on kyse siitä, että tarvittavat kuvaukset ovat kunnossa ja ne ovat niitä tarvitsevien saatavilla yhteisessä sijainnissa, yrityksen strategia on selvillä eli mitä kohti edetään ja etenemisessä käytetään sovittua kehitysprosessimallia. Yhtä lailla tärkeää on johdon ymmärrys ja sitoutuminen noudattamaan arkkitehtuuria. Opinnäytetyön artefakti ei ole yksilöllinen lopputulos pelkästään valitun yritykseen tarpeisiin vaan muutkin yritykset voivat hyödyntää kokonaisarkkitehtuurityötä suunnitellessaan. Opinnäytetyöstä rajattiin pois arkkitehtuurin hallintamalli mikä määrittelee roolit ja vastuut arkkitehtuurityöhön liittyen. Tämän todettiin olevan hyvä jatkotutkimusaihe.