Tanssi osana liikeilmaisun sekä motoristen taitojen oppimista kilpavoimistelussa : Koulutus Hämeenlinnan voimisteluseuran kilpavoimisteluvalmentajille
Turpela, Pauliina (2017)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Turpela, Pauliina
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703283771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703283771
Tiivistelmä
Työn tarkoitus oli kehittää Hämeenlinnan voimisteluseura ry:n valmentajien tietoisuutta lajira- jojen ylittävästä valmennuksesta sekä kehittää itseäni kouluttajana ja tanssinopettajana. Työn pääteemana oli miten tanssia voi hyödyntää kilpavoimistelun oheisharjoitteluna. Työ toteutet- tiin toiminnallisena projektina valmentajille järjestettävän koulutuksen muodossa.
Työ eteni voimisteluseuran valmentajien koulutuksen tason ja tarpeiden kartoittamisesta laa- dullisen kyselyn perusteella. Kyselyn perusteella valmentajilla ei ollut aiempaa liikunnan – tai valmentajan ammattitutkintoa, mutta Voimisteluliiton järjestämiä lajikohtaisia koulutuksia. Koulutuksen sisältö rakennettiin kyselyn tuloksien ja vastauksien perusteella. Tuloksien pe- rusteella valmentajat halusivat tietoa urheilijan keskivartalon syvien lihaksien harjoittelusta sekä käytännön työkaluja kilpavoimistelijan motorisesta harjoittelusta, tanssin ja liikeilmaisun ideoiden lisäksi. Työn pääteemaksi rajattiin tämän pohjalta tanssin osallisuus liikeilmaisun ja motoristen taitojen oppimiseen kilpavoimistelussa.
Projektin käytännön toteutus suunniteltiin yhdessä Hämeenlinnan voimisteluseura ry:n val- mentajien ja hallituksen kanssa. Projekti koostui kolmen tunnin kestoisesta käytännön koulu- tuksesta sekä oppimisympäristö padletissä luettavissa olevasta teoriamateriaalista. Teo- riamateriaali sisälsi muun muassa tietoa motorisesta harjoittelusta, taitojen oppimisesta, ur- heilijan motivaation vaikutuksesta taitojen oppimiseen sekä tanssin osallisuudesta kilpavoi- mistelijan liikeilmaisun ja motorisen oppimisen kehittymiseen.
Projekti toteutettiin 29.1.2017. Loppukyselyn itsearvioinnin ja kouluttajan havaintojen perus- teella, koulutukselle asetetut oppimistavoitteet olivat osaksi liian laajoja ja epämääräisiä. Tavoitteiden toteutumista oli vaikea arvioida spesifisti ja luotettavasti. Kyselyn perusteella val- mentajat kuitenkin kokivat saaneensa työkaluja, heidän ennalta toivomiin osa-alueisiin. Tämän perusteella koulutuksen pedagogiset päätavoitteet toteutuivat ja valmentajat saivat uusia käytännön työkaluja sekä ideoita valmennustyöhönsä.
Työ eteni voimisteluseuran valmentajien koulutuksen tason ja tarpeiden kartoittamisesta laa- dullisen kyselyn perusteella. Kyselyn perusteella valmentajilla ei ollut aiempaa liikunnan – tai valmentajan ammattitutkintoa, mutta Voimisteluliiton järjestämiä lajikohtaisia koulutuksia. Koulutuksen sisältö rakennettiin kyselyn tuloksien ja vastauksien perusteella. Tuloksien pe- rusteella valmentajat halusivat tietoa urheilijan keskivartalon syvien lihaksien harjoittelusta sekä käytännön työkaluja kilpavoimistelijan motorisesta harjoittelusta, tanssin ja liikeilmaisun ideoiden lisäksi. Työn pääteemaksi rajattiin tämän pohjalta tanssin osallisuus liikeilmaisun ja motoristen taitojen oppimiseen kilpavoimistelussa.
Projektin käytännön toteutus suunniteltiin yhdessä Hämeenlinnan voimisteluseura ry:n val- mentajien ja hallituksen kanssa. Projekti koostui kolmen tunnin kestoisesta käytännön koulu- tuksesta sekä oppimisympäristö padletissä luettavissa olevasta teoriamateriaalista. Teo- riamateriaali sisälsi muun muassa tietoa motorisesta harjoittelusta, taitojen oppimisesta, ur- heilijan motivaation vaikutuksesta taitojen oppimiseen sekä tanssin osallisuudesta kilpavoi- mistelijan liikeilmaisun ja motorisen oppimisen kehittymiseen.
Projekti toteutettiin 29.1.2017. Loppukyselyn itsearvioinnin ja kouluttajan havaintojen perus- teella, koulutukselle asetetut oppimistavoitteet olivat osaksi liian laajoja ja epämääräisiä. Tavoitteiden toteutumista oli vaikea arvioida spesifisti ja luotettavasti. Kyselyn perusteella val- mentajat kuitenkin kokivat saaneensa työkaluja, heidän ennalta toivomiin osa-alueisiin. Tämän perusteella koulutuksen pedagogiset päätavoitteet toteutuivat ja valmentajat saivat uusia käytännön työkaluja sekä ideoita valmennustyöhönsä.