Hoitajien näkemyksiä hyvästä tiimityöstä
Asikainen, Marja (2017)
Asikainen, Marja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703233655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703233655
Tiivistelmä
Nykypäivän organisaatio käytännöt vaativat yhä enemmän asiantuntijoilta kykyä toimia tiimissä, yhteistyötaitoja, verkostoitumista sekä sosiaalista pääomaa. Keskeistä on, se miten organisaation eri henkilöt ja yksiköt pystyvät aitona tiiminä toimimaan asiakaskeskeisesti yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitajien näkemyksiä hyvästä tiimityöstä, millaisia voimavaroja hoitohenkilökunta ammentaa tiimityöstä sekä mahdollisia haasteita, joita tiimityö tuo työyhteisöön. Tavoitteena on tiedon saanti hyvästä tiimityöstä työyhteisön kehittämiseksi.
Tämän tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä määritellään yksilön, tiimin ja organisaation välistä suhdetta. Kuvataan miten yksilön työ on sidoksissa sosiaalisten, reflektiivisten, kognitiivisten ja operationaalisten prosessien kautta yhteiseen työhön ja koko organisaation toimintaan. Lisäksi määritellään kollektiivinen asiantuntijuus, yhteistyö ja vuorovaikutus sekä oppiva organisaatio tiimin voimavaroina. Aineiston keruu tutkimukseen toteutettiin ryhmähaastatteluina käyttäen teemahaastattelu menetelmää. Tutkimukseen osallistuvat hoitajat valikoituivat sattumanvaraisesti ilmoittautumisjärjestyksessä. Tulosten analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella rakentui kuva siitä, miten hyvä tiimityö voidaan ymmärtää, mitkä osa-alueet edistävät hyvää tiimityötä sekä mitkä tekijät estävät hyvän tiimityön toteutumista. Hyvää tiimityötä edistävinä osa-alueina nähtiin olevan kommunikaatio tiimityössä, tiimityötä tukevat arvot, rakentava yhteistyö tiimissä sekä ammatillinen osaaminen tiimityön tukena. Kun taas, hyvän tiimityön toteutumista estäviä tekijöitä liitettiin vuorovaikutukseen tiimissä, kollegiaalisuuteen tiimityössä sekä tiimityön organisointiin.
Tärkeäksi koettiin, että asioista pystyi keskustelemaan avoimesti ja rakentavasti tiimin sisällä, tasapuolisen kohtelun merkitys sekä tunne työn arvostuksesta. Sitoutumista tiimityöskentelyyn arvostettiin. Hyvän tiimityöskentelyn koettiin nostavan ammatillista osaamista sekä hoitotyön laatua. Yleisesti ottaen tiimityö koettiin haasteelliseksi silloin, kun tiimissä ei koettu olevan selkeää kokonaiskuvan hallintaa, ymmärrystä tavoitteista, työn jaosta tai tiedon siirtymisen käytännöistä. Ristiriitaisia tuntemuksia liitettiin myös kollegiaalisuuden puutteeseen. Tiimille hyvän tiimityön kautta muodostuvia voimavaroja havainnollistettiin kolmesta suunnasta - toiminta, tunne ja ajattelu. Nämä kuvasivat tiimin kykyä toimia tehokkaasti rakentavan yhteistyön ja tavoitteiden ymmärtämisen kautta, tiimin jäsenten kokemuksia sekä tiimin jäsenten arvomaailmaa.
Tämän tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä määritellään yksilön, tiimin ja organisaation välistä suhdetta. Kuvataan miten yksilön työ on sidoksissa sosiaalisten, reflektiivisten, kognitiivisten ja operationaalisten prosessien kautta yhteiseen työhön ja koko organisaation toimintaan. Lisäksi määritellään kollektiivinen asiantuntijuus, yhteistyö ja vuorovaikutus sekä oppiva organisaatio tiimin voimavaroina. Aineiston keruu tutkimukseen toteutettiin ryhmähaastatteluina käyttäen teemahaastattelu menetelmää. Tutkimukseen osallistuvat hoitajat valikoituivat sattumanvaraisesti ilmoittautumisjärjestyksessä. Tulosten analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella rakentui kuva siitä, miten hyvä tiimityö voidaan ymmärtää, mitkä osa-alueet edistävät hyvää tiimityötä sekä mitkä tekijät estävät hyvän tiimityön toteutumista. Hyvää tiimityötä edistävinä osa-alueina nähtiin olevan kommunikaatio tiimityössä, tiimityötä tukevat arvot, rakentava yhteistyö tiimissä sekä ammatillinen osaaminen tiimityön tukena. Kun taas, hyvän tiimityön toteutumista estäviä tekijöitä liitettiin vuorovaikutukseen tiimissä, kollegiaalisuuteen tiimityössä sekä tiimityön organisointiin.
Tärkeäksi koettiin, että asioista pystyi keskustelemaan avoimesti ja rakentavasti tiimin sisällä, tasapuolisen kohtelun merkitys sekä tunne työn arvostuksesta. Sitoutumista tiimityöskentelyyn arvostettiin. Hyvän tiimityöskentelyn koettiin nostavan ammatillista osaamista sekä hoitotyön laatua. Yleisesti ottaen tiimityö koettiin haasteelliseksi silloin, kun tiimissä ei koettu olevan selkeää kokonaiskuvan hallintaa, ymmärrystä tavoitteista, työn jaosta tai tiedon siirtymisen käytännöistä. Ristiriitaisia tuntemuksia liitettiin myös kollegiaalisuuden puutteeseen. Tiimille hyvän tiimityön kautta muodostuvia voimavaroja havainnollistettiin kolmesta suunnasta - toiminta, tunne ja ajattelu. Nämä kuvasivat tiimin kykyä toimia tehokkaasti rakentavan yhteistyön ja tavoitteiden ymmärtämisen kautta, tiimin jäsenten kokemuksia sekä tiimin jäsenten arvomaailmaa.