Perunalajikkeiden lehtipoltteen sietokyky
Valtonen, Marjo (2017)
Valtonen, Marjo
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703153296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703153296
Tiivistelmä
Lehtipoltteen merkitys perunanviljelyssä on lisääntynyt 2010-luvulla ja tulevaisuudessa taudin aiheuttamat satotappiot tulevat mahdollisesti lisääntymään myös Suomessa. Jotta satotappioilta vältyttäisiin, olisi hyvä löytää jo olemassa olevista lajikkeista ne jotka parhaiten sietävät lehtipoltetta. Kasvukaudella 2016 Perunantutkimuslaitoksella Ylistarossa toteutettiin alustava kenttäkoe, jossa tutkittiin 25 perunalajikkeen lehtipoltteen (Alternaria sp.) sietokykyä. Tämä opinnäytetyö käsittelee kyseistä koetta.
Taudin ensimmäiset oireet havaittiin koelohkolla 4.7. ja 22.7. mennessä oireita näkyi kaikissa lajikkeissa. Havainnot suoritettiin tästä eteenpäin noin viikon välein. Sääolot eivät suosineet taudin etenemistä ja tauti eteni verkkaisesti elokuun loppupuolelle asti, jonka jälkeen oireet lisääntyivät huomattavasti.
Eri perunalajikkeiden välillä näyttäisi olevan eroja lehtipoltteen sietokyvyssä. Muutamat lajikkeet vaikuttaisivat tämän kokeen perusteella olevan muita herkempiä lehtipoltteelle, esimerkiksi varhaisperuna SF Vario, ruokaperuna Lady Claire ja tärkkelysperuna Amado. Varhaisperunoista vähiten lehtipoltteesta kärsi Jussi, muista ruokaperunoista Melody. Ruokateollisuus- ja tärkkelysperunoista paras lehtipoltteen sietokyky oli Saturnalla.
Aikaisissa tärkkelysperunoissa Power ja Priamos pärjäsivät hyvin, kun taas Tanussa oireita oli noin kolme kertaa enemmän, joskin oireet jäivät silläkin vain 6 %:iin ennen tuleentumista. Melko myöhäiset tärkkelysperunalajikkeet vaikuttaisivat sietävän lehtipoltetta lähes yhtä hyvin, kaikilla oireet jäivät 8-12 % välille. Edellisvuodesta poiketen Kardal vaikutti tällä kasvukaudella sietävän tautia muita myöhäisiä tärkkelysperunalajikkeita paremmin. Jotta tuloksista voisi tehdä luotettavia päätelmiä, koe tulisi uusia kerranteilla.
Taudin ensimmäiset oireet havaittiin koelohkolla 4.7. ja 22.7. mennessä oireita näkyi kaikissa lajikkeissa. Havainnot suoritettiin tästä eteenpäin noin viikon välein. Sääolot eivät suosineet taudin etenemistä ja tauti eteni verkkaisesti elokuun loppupuolelle asti, jonka jälkeen oireet lisääntyivät huomattavasti.
Eri perunalajikkeiden välillä näyttäisi olevan eroja lehtipoltteen sietokyvyssä. Muutamat lajikkeet vaikuttaisivat tämän kokeen perusteella olevan muita herkempiä lehtipoltteelle, esimerkiksi varhaisperuna SF Vario, ruokaperuna Lady Claire ja tärkkelysperuna Amado. Varhaisperunoista vähiten lehtipoltteesta kärsi Jussi, muista ruokaperunoista Melody. Ruokateollisuus- ja tärkkelysperunoista paras lehtipoltteen sietokyky oli Saturnalla.
Aikaisissa tärkkelysperunoissa Power ja Priamos pärjäsivät hyvin, kun taas Tanussa oireita oli noin kolme kertaa enemmän, joskin oireet jäivät silläkin vain 6 %:iin ennen tuleentumista. Melko myöhäiset tärkkelysperunalajikkeet vaikuttaisivat sietävän lehtipoltetta lähes yhtä hyvin, kaikilla oireet jäivät 8-12 % välille. Edellisvuodesta poiketen Kardal vaikutti tällä kasvukaudella sietävän tautia muita myöhäisiä tärkkelysperunalajikkeita paremmin. Jotta tuloksista voisi tehdä luotettavia päätelmiä, koe tulisi uusia kerranteilla.